Suomalainen perhemetsätalous on käsite ja itseisarvo

savotta

Suomalainen metsänomistus perustuu perhemetsätalouteen, mikä on maailmanlaajuisesti poikkeuksellista. Yli 600 000 suomalaista omistaa metsää, mikä on 60 prosenttia metsämaastamme ja 70 prosenttia metsiemme kasvusta.

Metsien hyödyntäminen ei kuitenkaan rajoitu pelkästään omistamiseen, vaan jokaisenoikeudet sallivat meidän kaikkien liikkua metsissä ja poimia marjoja ja sieniä. Tämäkin on maailman mittakaavassa erittäin poikkeuksellista. Perhemetsissä omistajien tavoitteet vaihtelevat taloudellisesta tuotosta suojeluun. Tämä varmistaa kestävyyden. Se mistä pienmetsänomistusta on arvosteltu, on sen ehdoton etu. Metsätalous ei ole vain puuntuotantoa. Perhemetsätalous toimii sekä antaa vakaata tuottoa kaikissa taloustilanteissa ja se on osoittautunut vuosikymmenten aikana erittäin toimivaksi ja koko yhteiskuntaamme hyödyntäväksi malliksi. Siinä otetaan huomioon kaikki metsän arvot, niin taloudelliset kuin sosiaaliset ja myös ekologiset arvot.

Jo yli vuosisata metsien inventointia

Monelle on varmaankin yllätys, että nykyisen tutkimukseen perustuvan metsänhoidon aikana Suomen metsien puumäärä on kasvanut 1970-luvulta lähes 70 prosenttia. Tai että nykyinen metsätalous on lisännyt vanhojen ja järeiden puiden määrää. Monet luovat omilla kommenteillaan mitattuun tietoon verrattuna täysin päinvastaisia mielikuvia. Suomen metsiä on inventoitu ja mitattu jo yli sata vuotta. Puuston lisäksi tietoa tarvitaan ja kerätään myös hiilensidonnasta ja monimuotoisuudesta.

Metsät ovat ratkaisevassa asemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Hyvällä metsänhoidolla voidaan merkittävästi lisätä hiilinieluja ja metsien kykyä sitoa hiiltä. Metsänomistajat tekevät miljoonia ilmastotekoja istuttamalla puun taimia, hoitamalla taimikkoja ja harventamalla kasvatusmetsiä sekä investoimalla metsiensä lannoitukseen. Nämä ovat tekoja, jotka kasvattavat metsiemme hiilinieluja, joista 70 prosenttia on yksityismetsissä. Yksityismetsänomistus on etu myös ilmaston ja monimuotoisuuden kannalta. Metsänomistajilla on metsiensä suhteen erilaisia tavoitteita, missä rintarinnan ovat puuntuotanto sekä ekologiset ja sosiaaliset arvot.

Koko metsäbiotalouden merkitys Suomelle on noin 33 miljardia euroa (6,2 prosenttia bkt:stä), mihin käytetään metsiemme vuotuisesta kasvusta vain vajaat 70 prosenttia. Voidaankin todeta, että perhemetsätalouden menestystarina on ollut Suomen metsätalouden perusta sekä koko kansantaloutemme pohja ja on sitä jatkossakin.

Kolumni on julkaistu Iisalmen Sanomissa 25.4.2024.

Ari Ruotsalainen

johtaja

Kirjoittaja on Metsänhoitoyhdistys Savotan johtaja ja suomalaisen perhemetsätalouden puolesta toimija.

Liittyvät bloggaukset

  1. Millainen metsänomistaja olen?

    Millainen metsänomistaja olen?

    Ari Ruotsalainen

    Savotta

    Lue lisää
  2. Uusi vuosi ja metsän uusi kasvu

    Uusi vuosi ja metsän uusi kasvu

    Ari Ruotsalainen

    Savotta

    Uusi vuosi tuo mukanaan uuden alun – niin ihmisille kuin luonnollekin. Uuden vuoden lupauksena metsänomistaja voisi sitoutua panostamaan oman metsänsä hyvinvointiin.

2025 © Metsänhoitoyhdistykset