Mitä leimikonteko on?

Monesti metsäammattilaisen puheessa vilahtelee ammattilaiselle arkisia sanoja, joiden merkitys voi jäädä hämärän peittoon asiaan vihkiytymättömälle. Usein metsäslangissa puhutaan leimikon teosta, mutta mitä se leimikonteko oikein tarkoittaa? Annetaan metsäasiantuntija Joni Hinkkurin kertoa.

Aamukahvipöydän virkeässä keskustelussa menevät iloisesti ristiin viimeisimmät urheilutulokset viikonlopulta ja tulevan työpäivän askareet. Joni Hinkkurilla on vuorossa metsätoimihenkilön peruskauraa eli leimikontekoa.

Olemassa oleva metsätieto täyteen hyötykäyttöön

- Tuttavallisemmin puhutaan siis puunmyyntisuunnitelmasta. Homma lähtee useimmiten metsänomistajan yhteydenotosta, mutta joskus myös olen itse yhteydessä metsänomistajaan, jos näen vaikkapa erittäin hoitotarpeisen metsän vieraillessani naapurissa. 

Metsänomistaja siis soittaa suoraan omalle metsäasiantuntijalle. Millaisista asioista silloin keskustellaan?

- Ensin käydään läpi tarvekartoitus. Tiedetäänkö jo, että metsässä on hoitotarpeita vai haetaanko sieltä taloudellista turvaa. Joskus on tarve tietylle summalle vaikkapa keittiöremonttia varten. 20 000 euroa vaatii jo 1-2 kahden hehtaarin uudistushakkuun. Joskus metsänomistajalla on jo myytävä kohde valmiiksi mielessä ja joskus kartoitan tilan myyntimahdollisuudet metsänomistajalle, Hinkkuri summaa. Moninaisia ovat siis metsänomistajien tarpeet.

Työ alkaa karttatiedustelulla. On turha lähteä summamutikassa maastoon vaan ensin tutkitaan, mitä monipuoliset metsävaratiedot meille kertovat.

- Katson läpi ilmakuvat, latvuspintamallit ja avoimen metsävaratiedon. Lisäksi karttatasoilta varmistan, löytyykö alalta varmennettuja luontokohteita tai muuta erikoista. Meillä on valtavasti tietoa olemassa metsisämme, joten niitä on hyvä myös käyttää.

Maastossa monta tarkailtavaa asiaa

Seuraavaksi metsäasiantuntija siirtyy maastoon. Jo paikan päälle saavuttaessa tutkitaan tiestön kuntoa ja varastopaikan sijaintia.

- Varastopaikan määrittelee puumäärä, maastonmuodot, mahdolliset sähkölinjat sekä varastointioikeudet. Täytyy myös tietää, puretaanko kuorma varastoon tieltä vai maastosta. Esimerkiksi vilkkaasti liikennöidyllä tiellä purku on tehtävä maastosta käsin, vaikka siitä aiheutuukin isompi varastoalue. Tottakai aina käytetään hyödyksi olemassa olevat varastopaikat.

Kun Hinkkuri pääsee vihdoin metsän puolelle, alkaa metsän tutkiminen tarkemmin. 

- Harvennuskohteilla katsotaan puulajisuhteita, tutkitaan latvuksia ja pyöritään relaskoopin kanssa, jotta saadaan puustomäärät kohdilleen. Keskijäreys on tärkeä tekijä, sillä se vaikuttaa tukkiprosenttiin. Jos harvennus on vaikkapa 150 litrainen, saadaan silloin yleensä 20–30 % tukkia. Uudistushakkuillahan tukkiprosentit vaihtelevat 60–80 %, jopa 90 % välillä. 

Metsäasiantuntija nauhoittaa leimikot myyntiä varten. Koska hakkuuaika sopimuksissa on kaksi vuotta, talvikohteilla jopa kolme, vahvistaa ostaja nauhoitusta itse operatiivista toimintaa varten. 

- Tässä vaiheessa myös merkitään mahdolliset luontokohteet tai muut esille tulleet asiat maastossa. Näitä voivat olla vaikkapa lähde, puro tai jokin alue, jonka metsänomistaja itse haluaa säästää vaikkei se ole metsälain määrittelemä kohde.

Paperit kuntoon

Maastokäynnin jälkeen alkaa leimikonteon paperityö eli puunmyyntisuunnitelman koostaminen. Paketti sisältää kaiken, mitä metsänomistaja tarvitsee päätöksentekoaan varten ja myöhemmin ostaja tarjouksen tekemistä varten. 

- Metsänomistaja saa nipussaan tiedot myytävän puun määrästä karttoineen sekä markkinahinta-arvion siitä kuin paljon leimikosta tämän hetken hintatasolla olisi mahdollista saada. Mukaan lähtee myös valtakirjat kilpailuttamista varten, sillä moni haluaa asiantuntijan hoitavan myös sen puolen loppuun saakka, Hinkkuri luettelee. Puunmyyntisuunnitelma on tärkeä työkalu tarjouksia pyydettäessä, sillä sen avulla tarjouspyyntö lähtee jokaiselle alueen ostajalle samanlaisena. 

- Omalla alueellani on noin kymmenkunta ostajaa, joille kilahtaa ilmoitus uudesta tarjolla olevasta leimikosta.

Valtakirja ei anna metsänomistajan päätösvaltaa pois

Moni luulee virheellisesti, että valtakirjan antaminen tarkoittaa päätösvallasta poisluopumista, mutta sitä se ei tarkoita. Metsänomistaja päättää aina kenelle myy ja mitä myy. Metsäasiantuntijan tehtävä on avustaa ja kertoa omat näkemyksensä.

- Joskus käymme metsänomistajan kanssa pitkäänkin keskusteluita siitä, mikä olisi paras päätös. Metsäasiantuntijalta halutaan myös tukea omille näkemyksille ja se on hyvä. Ammattilaisena autan aina mielelläni. 

Milloin on sitten hyvät hinnat tehdä puukauppaa?

- Hinnoissa on aina nousuja ja laskuja, mutta isossa kuvassa suhdanteet näyttävät olevan koko ajan ylöspäin. On kuitenkin muistettava se, että hoitohakkuut olisi hyvä tehdä metsässä oikea-aikaisesti, niitä ei kannata jemmata pöytälaatikkoon. Tärkeintä on kuitenkin kilpailuttaa, sillä ostajien puutavaratarve vaihtelee. 

Artikkeli on julkaistu Metsänomistaja-lehdessä 2/2023. Teksti ja Kuvat: Sanna Tuominen

Kiinnostaako metsäsi hakkuumahdollisuudet? Hyppää OmaMetsään tutkimaan >>