Eduskuntavaalit 2023 - Metsien merkitys Kymenlaaksossa

1. Sertifikaattien tuomien edellytysten noudattamisella sekä puuston korjaamisen aktiivisella seurannalla.

2. Maan pakkolunastuksessa tulisi maksaa lunastetun maan ja puuston täysi arvo. Arvioijan tulisi olla sekä maanomistajasta että valtiosta riippumaton toimija.

3. Valtion tulisi aktiivisesti seurata ja osittain myös vaikuttaa puun hintakehitykseen. Sertifiointeja ja tutkimustyötä tulisi hyödyntää uusien ammattilaisten koulutuksessa. Työkaluston kestävään käyttöön ja kierrätykseen tulee panostaa.

1. Metsänhoito on niin hyvällä tolalla Suomessa, että on vaikea keksiä pyörää uudestaan. Tottakai tutkimusten hyödyntämiselle ja tuki politiikan järkevöittämiselle on aina tilaa.

2. Ei pidä mennä tuulivoimaloiden ehdoilla. Suomi on riittävän iso maa josta varmasti löytyy voimaloille järkeviä paikkoja. Näkisin, että merelle niitä kannattaisi ennemmin pystyttää.

3. Euroopan Unionille tulee laittaa hanttiin ja kertoa, että nyt riittää. Ei metsänomistajien motivaatio loputtomiin voi kestää. Nyt tuntuu siltä, kun tekee hyvää työtä niin siitä rankaistaan.

1. Ensinnäkin pitäisi saada muutos miten julkisuudessa puhutaan metsästä. Metsä ja siihen liittyvä toiminta ei ole uhka vaan mahdollisuus. Ratkaisevaa on monipuolinen metsänkasvatus, jossa pitää olla tilaa erilaisille metsänkasvatusmetodeille. Tämä päätös kuuluu metsänomistajalle.

2. Luottamus omaisuudensuojaan on Suomen tulevaisuuden kannalta olennaista. Vihreän siirtymän nimissä tehdyt alihintaiset pakkolunastukset rapauttavat uskottavuutta niin omaisuudensuojaan kuin lopulta vihreän siirtymänkin valtaviin positiivisiin mahdollisuuksiin.

3. Metsien omistusrakennetta on selkiytettävä. Yhteismetsien verotus on alennettava yhteisöveron tasolle eli 20 prosenttiin edistämään suomalaista omistusta. Ja Eu-vaikuttamisen täytyy olla proaktiivista sillä paras osaaminen metsäasioissa löytyy Suomesta.

1. Kestävä metsänhoito istutuksista päätehakkuisiin, pystyy yhdistämään metsän erilaiset merkitykset ja käyttötarpeet. Oikea aikaiset harvennukset ja hakkuut lisää metsän kasvua ja antaa paremman tuloksen metsänomistajalle. Luonnonhoitoon ja ennallistamiseen pitää löytää markkinaehtoiset mallit ja toimintatavat. Metso ohjelman rahoitus on turvattava. Alan koulutusta ja tunnettavuutta pitää lisätä. Metsä on Suomen tuki.

2. Niillä alueilla, joilla pakkolunastuksia ei pystytä välttää tulee puustosta ja maapohjasta saada todellisen arvon mukainen korvaus ja mahdollisuus hankkia korvaavaa metsää muualta. Jos alue vuokrataan niin vuokrataso maanomistajalle tulee olla niin korkea, että kaikki haitat pystytään minimoimaan ja aluetta voi edelleen hyödyntää mahdollisuuksien mukaan metsätaloudessa. Mikäli alue joskus poistuu voimalakäytöstä tulee myyjällä olla mahdollisuus lunastaa maat takaisin. Omaisuuden suojaa on vahvistettava metsien osalta. Metsäpolitiikka kuuluu Suomen kansalliseen toimivaltaan ei EU:lle.

3. Metsien kestävää käyttöä on lisättävä. Metsäteollisuuden toimintaedellytykset on turvattava kotimaisella puulla ja toimivat puumarkkinat takaa sen että puu ohjautuu arvokkaimpaan mahdolliseen käyttöön. Tiedon saantia metsistä, niiden hoidosta ja hyödyntämisestä tulee lisätä kaikille suomalaisille. Metsän omistajat mukaan alueiden käytön suunnitteluun aina asianosaisina henkilöinä.

1. Haluan pienentää hakkuuintensiteettiä, nostaa arvonlisää sekä vahvistaa metsien monikäyttöön perustuvia elinkeinoja. Tukea pitkäikäisempien ja korkeamman jalostusasteen tuotteiden kehittämistä.

2. Pakkolunastukset herättävät ymmärrettävästi ärtymystä, jos jopa kymmeniä hehtaareja maata jää voimalinjojen alle. Korvausten tulee olla kaikissa tilanteissa kohtuullinen ja lähempänä markkina-arvoa.

3. Vahvistetaan metsänomistajien neuvontaa, metsätiedon kulkemista ja  ympäristö- ja luonnonhoitotoimien tukea. Huomioidaan korvauksissa puuston arvon lisäksi suojeluarvo ja hiilivaraston kasvattaminen.

1.Metsäpolitiikan tulee perustua tutkittuun tietoon. Alan osaamista on kehitettävä, metsien hoitorästit purettava, luontoarvot huomioitava ja jatkuvaan kasvatukseen tulee kannustaa etenkin turvemailla.

2. Korvaukset perustuvat PMA:oon sekä puuston markkinahintaan ja vastaavat jo tavanomaista myyntitilannetta. Siirtolinjat eivät estä alueen taloudellista käyttöä, mutta asettavat sille toki rajoituksia.

3. Menestyksen avain piilee puuteknologiassa ja jalostetuissa puutuotteissa, jotka sitovat hiiltä pitkään. Metsänomistajia on kannustettava hiilensidontaan maksamalla siitä käypä korvaus.

1. Metsän kasvua voisi  parantaa hoitamalla puustoa eri ikäisenä. Taimikko pitää harventaa. Ensimmäinen harvennushakkuu kun puu alkaa saada runkoa , toinen harvennushakkuu kun puut kasvavat paksuutta ja päätehakkuu kun puut ovat 80-90 v. Jos metsä on sekapuuta niin sitä voi hoitaa myös jatkuvalla kasvatuksella eli puuta otetaan metsästä puulajeittain. Tässä pitää huomioida metsätyyppi ja mahdollinen luontainenkin uudistumien, mm  jättämällä  siemenpuita.

2. Tuulivoimaloiden ja myös aurinkosähkövimaloiden sijoittaminen on neuvottelukysymys. Jo suunnitelmia tehtäessä pitää  pyrkiä sijoittamaan ne  paikkoihin ja alueille joissa ei ole metsätaloutta. Myös sähkön siirtolinjojen linjaukset pitää olla hyvin suunniteltu jotta ne mahdollisimman vähän pienentäisivät metsämaita.  Pakkolunastuksien estämiseksi pitää metsänomistajien kanssa käytäviä sopimuskäytäntöjä kehittää.

3. Metsien hoidon ja omistamisen on oltava kannattavaa. Puunhinnan on oltava kohtuullinen ja sen kohoamisen pitää seurata yleistä hintatasoa.  Puusta saatava taloudellinen tuotto   motivoi metsäomistajia pitämään huolta metsistään ja parantamaan niiden kasvua ja kehittämään myös uusia puuta hyödyntäviä ansaintamalleja.