Yleistietoa
Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso on Kouvolan, Kotkan ja Loviisan kaupunkien sekä Iitin ja Pyhtään kuntien alueilla toimiva metsänhoitoyhdistys. Yhdistyksemme on perustettu vuonna 2009, kun Kymijoen, Valkealan ja Pohjois-Kymin metsänhoitoyhdistykset fuusioituivat. Tänä vuonna järjestettävät vaalit ovat jo viidennet yhdistyksen historiassa.
Vaalitapa ja vaalitoimitus
Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso on valtuuston kokouksessaan 2024 hyväksynyt yhdistykselle äänestys- ja vaalijärjestyksen. Vaalitapa on enemmistövaalit. Äänestys toteutetaan sähköisenä ja postiäänestyksenä.
Vaalitoimikunta
Vaalitoimikuntaan kuuluu viisi jäsentä.
Eero Kivistö 0400 959 975, eero.kivisto@mhy.fi
Heikki Horppu
Juha Nikula
Marika Hänninen
Tero Kiviaho
Valtuutettujen määrä
Yhdistyksen valtuustoon kuuluu sääntöjen mukaan 29 neljäksi vuodeksi valittua valtuutettua ja enintään 11 varavaltuutettua, joiden tulee olla yhdistyksen jäseniä tai jäseninä olevien oikeushenkilöiden ehdottamia henkilöitä. Tutustu Mhy Kymenlaakson 2020-2024 hallintoon.
Valtuuston tehtävä
Metsänhoitoyhdistyksessä valtuuston tehtävänä on toimia jäsenten edustajina ja tuoda heidän metsänomistamiseensa liittyvät toiveensa ja tavoitteensa metsänhoitoyhdistyksen päätöksentekoon sekä käytännön toimintaan. Valtuuston jäsenet vaikuttavat siihen, mihin suuntaan yhdistystä olisi syytä kehittää.
Valtuuston tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat:
• talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistaminen
• toimintalinjausten, yhdistymisten ja sääntömuutosten hyväksyminen
• jäsenmaksun määrästä päättäminen
• hallituksen ja tilintarkastajien valinta
Metsänomistajat päättävät metsänhoitoyhdistyksissä
Yhdistys on jäsentensä omistama; omistajahan yleensä päättää, mitä tehdään ja miten asiat hoidetaan. Ihan samaan tapaan kuin metsänomistaja päättää, mitä kukin omissa metsissään tekee.
Maamme metsänhoitoyhdistysten yli 184 000 metsänomistajajäsentä itse viime kädessä päättävät mitä metsänhoitoyhdistyksissä tehdään, miten metsänomistajien etua valvotaan ja millaisia palveluja tarjotaan. Toisin kuin omissa metsissä, yhdistyksissä vaikuttaminen on kuitenkin edustuksellista demokratiaa. Päätösvalta yhdistyksissä kuuluu yhdistyslain mukaan niiden jäsenille.
Metsänhoitoyhdistyksissä päätösvalta on annettu yhdistysten valtuutetuille. Valtuuston ja hallituksen jäsenet toimivat metsänomistajien edustajina ja myös tiedon välittäjinä molempiin suuntiin. Vain yhdistyksen jäsenet voivat asettua ehdolle. Valtuutettu vaikuttaa, verkostoituu ja kehittää yhdistyksen toimintaa. Valtuusto kokoontuu minimissään sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin päättämään mm. toimintasuunnitelmasta ja budjetista.
Valtuusto pääsee kehittämään yhdistyksen toimintaa ja saa lisätietoa vierailevilta asiantuntijoilta. Aktiiviset valtuutetut osallistuvat metsäisiin tapahtumiin, verkottuvat muiden metsänomistajien kanssa ja toimivat parhaimmillaan kaksisuuntaisena linkkinä metsänhoitoyhdistyksen ja paikkakunnan metsänomistajien välillä. He välittävät tietoa yhdistyksen toiminnasta muille metsänomistajille, mutta ennen kaikkea he välittävät metsänomistajien tuntemuksia sekä kehittämisehdotuksia ja ideoita metsänhoitoyhdistyksen suuntaan.
Valtuusto valitsee keskuudestaan metsänhoitoyhdistyksen hallituksen. Hallitus kokoontuu useita kertoja vuodessa päättämään operatiivisen toiminnan keskeisistä asioista, kuten yhdistyksen metsänomistajille tarjoamista palveluista. Näitä ovat esimerkiksi puukauppa- ja metsänhoitopalvelut. Metsänomistajat tarvitsevat apua puukaupassa ja puun korjuussa, samoin ajantasaista tietoa puun hinnasta sekä ennen kaikkea tarvitaan edunvalvontaa, jotta metsänomistajat saisivat jatkossakin parhaan mahdollisen hinnan puilleen, ja edelleen päättää oman metsäomaisuutensa käytöstä.
Nyt valitaan päättäjät seuraavaksi neljäksi vuodeksi, ja nyt on päätöksenteon aika.
