Näköalapaikka suomalaiseen metsään! - Valtuustovaalien ehdokasasettelu käynnissä 2.10. asti. Asetu ehdolle

Mistä tietää, että metsä kaipaa harvennusta?

kymenlaakso

Metsää tarvitsee harventaa aika-ajoin, jotta kasvavat puut pystyvät järeytymään ja sen myötä tuottamaan arvokasta tukkipuuta. Ota tästä vinkit mukaan kesäiselle metsäretkelle!

1. Puiden latvusto kertoo sen

Usein varsinkin ensiharvennuksen tarpeellisuutta arvioidaan tarkastelemalla puuston elävän latvuksen osuutta. Latvusto supistuu, kun puun kasvavat liian tiheässä. Vihreän latvuksen supistuessa liikaa puiden paksuuskasvu heikkenee merkittävästi, vaikka pituutta puu kasvaisikin normaalisti.

Eri puulajeille on helpot nyrkkisäännöt elävän latvuksen osalta:
✅Mänty: 30%  elävää latvusta pituudesta. 
✅Kuusi: 60% elävää latvusta pituudesta.
✅Koivu: 50% elävää latvusta pituudesta.

Tämä latvus on jo liian sulkeutunut ja tarvitsee harvennusta.

Harvennukseen on siis ryhdyttävä ennen kuin elävä latvus supistuu näiden raja‐arvojen alapuolelle. Puiden latvuksilla tulee olla myös tilaa kasvaa eli katse ylöspäin: onko latvuksien ympärillä tyhjää tilaa?

2. Relaskooppi ja harvennusmallit

Harvennustarpeen määrittämiseen on olemassa myös harvennusmalleja. Jotta malleja voi hyödyntää, tarvitaan tiedot puuston valtapituudesta sekä pohjapinta‐alasta hehtaaria kohden

Pohjapinta‐ala (ppa) per hehtaari tarkoittaa puiden poikkileikkauksen pinta‐alojen summaa rinnankorkeudelta ja metsän tunnusluvuissa arvo ilmaistaan yksikössä m2/ha.

Tuoreen kivennäiskankaan kuusikon harvennusmalli Etelä-Suomessa. Lähde: Tapion metsänhoidonsuositukset.

Pohjapinta‐ala hehtaaria kohden saadaan helposti selville relaskoopin avulla, jolla lukema saadaan suoraan. 

Harvennusmallit löytyvät helposti Tapion Metsänhoidonsuosituksista: https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

3. OmaMetsässä kaikki metsäsi tiedot

OmaMetsästä löydät oman metsäsi tiedot. Voit selailla hoito- ja hakkuuehdotuksia niin maastossa kuin kotisohvalta käsin. Perusasetuksena OmaMetsässä näkyvät tiedot pohjautuvat julkiseen metsävaratietoon, joka on laserkeilattu ja tietokonemalleilla kasvatettua. Jos olet tilannut Metsänhoitoyhdistykseltä metsäsuunnitelman, se näkyy myös OmaMetsässä.

OmaMetsään on myös julkaistu uusia arvopohjaisia mallinnuksia, joiden avulla voit puntaroida metsänomistamisesi arvoja suhteessa tavoitteisiisi.

Löytyikö metsäreissulla harvennettavaa? Ota yhteyttä omaan metsäasiatuntijaasi ja laitetaan metsät kasvukuntoon!

Liittyvät bloggaukset

  1. Metsänomistaja puun ja kuoren välissä kirjanpainajan kanssa

    Metsänomistaja puun ja kuoren välissä kirjanpainajan kanssa

    Sakari Nikki

    Kymenlaakso

    Metsäalan opiskelija Sakari Nikki kertoo kohtaamisestaan kirjanpainajan kanssa.

    Lue lisää
  2. Mitä yhteistä on metsänhoitoyhdistyksillä, Trumpilla ja Harrisilla?

    Mitä yhteistä on metsänhoitoyhdistyksillä, Trumpilla ja Harrisilla?

    Mikko Tiirola

    Valtakunnallinen

    Donald Trumpin puheet metsien haravoinnista olivat otsikoissa hänen presidenttikaudellaan. Mutta mitä yhteistä on USA:n presidentinvaaleilla ja metsänhoitoyhdistyksillä? Yhdysvalloissa on äänestetty presidentistä aina neljän vuoden välein marraskuussa jo vuodesta 1792 lähtien. Hieman lyhempi marraskuinen vaaliperinne on metsänhoitoyhdistyksissä, jossa on valittu vuodesta 2000 asti neljäksi vuodeksi valtuutetut metsänomistajat päättämään oman metsänhoitoyhdistyksen asioista. Yhteistä on se, että molemmat vaalit pidetään samassa rytmissä kesäolympialaisvuoden marraskuussa.

  3. Muistilista sieni- ja marjaretkelle

    Muistilista sieni- ja marjaretkelle

    Jenny Alho

    Valtakunnallinen

    Taas olisi se aika vuodesta, kun Suomen luonto antaa parastaan innokkaalle keräilijälle. Pohjoisessa Suomessa hillat alkavat kypsyä, mustikkaa löytyy läpi Suomen ja sienikausikin on jo käynnissä. Löytyisikö metsästä jotakin uutta kerättävää perinteisten edellä mainittujen luonnonantimien lisäksi?

2024 © Metsänhoitoyhdistykset