Lannoitus sopii hoidettuihin metsiin

Kiinnostaako puuston kasvunlisäys ja sitä kautta metsän parempi tuotto? Tai oletko huomannut omassa metsässäsi tupsulatvoja tai muita ravinnehäiriöihin viittavia oireita?

Metsänlannoituksella voidaan lisätä sekä nuorten että varttuneiden havupuuvaltaisen kasvatusmetsien järeytymistä nopeasti ja kustannustehokkaasti. Metsää voi lannoittaa halutessaan useamman kerran kiertoajan kuluessa.

Kasvatuslannoitus sopii erityisesti kivennäismaiden kuivahkojen, tuoreiden ja lehtomaisten kasvupaikkojen (VT, MT ja OMT) havupuuvaltaisiin nuoriin ja varttuneisiin kasvatusmetsiin..

Sopiva ajankohta kasvatuslannoitukselle on vuosi tai pari harvennuksen jälkeen. Mikäli lannoitus toteutetaan vain kerran, kannattaa se tehdä noin 6–10 vuotta ennen uudistushakkuuta. Tällöin tukkipuun osuutta lisäävästä lannoitusinvestoinnista saadaan paras tuotto.

Lannoitus kasvattaa tukkisaantoa

Kasvatuslannoitus on yksi metsätalouden kannattavimmista investoinneista. Kivennäismailla lannoituksella voidaan saada 10–20 prosentin sisäinen korko eli tuotto. Puuston nopeampi kasvu aikaistaa sekä harvennuksia että päätehakkuuta. Se tuo lisää puuta 12–20 m3/ha ja ennen kaikkea lisää tukkisaantoa.

Terveyslannoituksella tuet kasvua

Kasvuisia turvemaita voi lannoittaa tuhkalla ja samalla korjata ravinne-epätasapainoa. Joidenkin ravinteiden, esimerkiksi boorin, puutos aiheuttaa puuston kasvuhäiriöitä. Terveyslannoitukset ovatkin välttämättömiä hoitotoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa metsän terveyttä ja korjata maaperän ravinnetasapainon puutteita. Häiriöt näkyvät sekä kasvunopeudessa että suoranaisina laatuvikoina. Esimerkiksi boorin puutos näkyy kuusella jo taimikoissa monina latvanvaihtoina ja siten pensasmaisena kasvuna. Terveyslannoitus boorilla korjaa kasvun. Terveyslannoitukseen on mahdollista hakea Metka-tukea.

Harvennustulot tuottamaan

Metsänlannoituksesta aiheutuneet kustannukset ovat vähennyskelpoinen menoerä metsäverotuksessa. Lannoitus on hyvä tapa sijoittaa osa metsästä saatavista hakkuutuloista takaisin metsään kasvamaan korkoa. Lannoitus lisää puun määrää metsätilalla ja tilan arvo kasvaa. Investointi ei siis mene hukkaan, vaikka olisitkin miettinyt metsätilan siirtoa jälkipolville. Päinvastoin sekä kasvatus- että terveyslannoitus on investointi metsän tulevaisuuteen. Muista kuitenkin arvioida tarkkaan investoinnin vaikutus perinnön verotukseen.

Lannoituksella lisäät hiilensidontaa

Metsänlannoitus on myös ilmastoteko. Kasvatuslannoituksen tuoma kasvunlisäys sitoo jopa 10 tonnia hiilidioksidia hehtaarille sen lisäksi, mitä metsä normaalisti kasvaessaan sitoisi. Myös terveyslannoituksella voi olla positiivisia vaikutuksia hiilensidontaan kasvunlisäyksen ansiosta.  

Metsänhoitoyhdistykset kokoaa yhteishankkeita

Kiinnostaako lannoitus mutta sopiva lannoituskohde on pieni alainen? Ei hätää metsänhoitoyhdistykset kokoavat yhteishankkeita, jolloin pienenkin kohteen lannoittaminen kannattaa.

Lannoitukset tehdään usean metsänomistajan yhteishankkeena, jolloin kustannuksia saadaan karsittua. Kun samalta varastopaikalta voidaan lentää useampi lannoituskohde, työ tehostuu ja aikaa säästyy. Yhden metsänomistajan työmaa ei tarvitse olla tällöin iso, kun naapuritiloilta löytyy lannoitettavaa.

Metsänhoitoyhdistys hoitaa yhteishankkeiden kokoamisen, joten sinun ei tarvitse kysellä naapureilta, mutta voit toki innostaa naapurinkin mukaan jolloin kustannuksia saadaan karsittua entisestään. Kunhan ilmaiset oman kiinnostuksesi lannoitukseen.

Kysy lisää omalta metsäasiantuntijaltasi tai ota yhteyttä OmaMetsässä!

Haluatko oppia lisää lannoituksesta? Kysy apua omalta metsäasiantuntijaltasi tai osallistu 27.11. pidettävään lannoitus webinaariin. Löydät tämän ja monta muuta webinaariamme tapahtumat osion alta.