Ruusuja, risuja ja kiritystä Orpon hallitukselle

Valtakunnallinen

Tuulivoimasopimusmalleja Mhy:n jäsenille

Kevään aikana eduskunta käsittelee hallituksen esityksiä lunastuslain uudistamiseksi ja metsävähennysprosentin korottamiseksi. Ne ovat merkittäviä uudistuksia, joita MTK on lobannut pitkäjänteisesti.

Lunastuslain uudistus vihdoinkin toteutumassa

Vuodelta 1977 olevaa lunastuslaki on yritetty uudistaa jo useamman hallituskauden aikana. Nyt näyttää vihdoin siltä, että lakiuudistus saadaan aikaiseksi kuntaliiton ja vasemmisto-opposition kovasta vastustuksesta huolimatta. Kuntaliiton ja isoimpien kaupunkien pelottelulla ei ole perusteita, sillä samankaltainen uudistus toteutettiin Ruotsissa yli 10 vuotta sitten.

Lunastuksista maksetaan jatkossa markkina-arvon mukainen korvaus. Lisäksi lunastustoimituksissa määrättäviin korvauksiin tullaan lisäämään kiinteä 25 prosentin korotus ja laista kumottaisiin asemakaavoituksesta johtuvat arvon leikkaamista koskevat säännökset. Valitettavasti hallituksen eduskuntaan tuoma lakiesitys ei sellaisenaan ratkaise sähkönsiirtolinjojen ryöstöhintaista lunastamista. Eduskuntakäsittelyssä täytyy selkeyttää markkinahinnan käsitettä erityisesti aurinko- ja tuulipuistojen osalta. Eduskunnan tulisi velvoittaa viranomaistoimintana Tilastokeskus kokoamaan aurinko- ja tuulipuistojen maanvuokrasopimusten tiedot markkinahinnan tilastoimiseksi. Eduskunnan tulisi lakiperusteluissaan selkeästi todeta, että siirtolinjat energiapuistosta kantaverkkoon ovat kiinteä osa kokonaisuutta. Eihän puistoja rakennettaisi ilman siirtolinjoja. Siksi siirtolinjojen maa-alueiden markkina-arvo pitäisi johtaa suoraan tuuli- ja aurinkopuistosissa vapaaehtoisesti solmituista sopimuksista. Kantaverkon maapohjien lunastuskorvausten parantamiseksi varten hallitus on luvannut teettää erillisselvityksen tämän vuoden loppuun mennessä.

Metsävähennykseen on tulossa korotus

Hallitusohjelman mukaisesti metsävähennystä ollaan korottamassa 60 prosentista 75 prosenttiin. Hallituksen lainsäädäntösuunnitelman mukaan lakimuutos tuodaan eduskuntaan viikolla 16. Metsävähennysprosentin korottaminen on isänmaallinen teko hallitukselta, sillä se parantaa yksityisten metsänomistajien ja yhteismetsien suhteellista asemaa metsätilamarkkinassa yhtiöiden ja rahastojen kilpailua vastaan sekä edistää aktiivisia sukupolvenvaihdoksia. Kuka isänmaan maat ja metsät omistaa, on merkittävä turvallisuuspoliittinen kysymys näinä epävakaina aikoina.

Metsänomistajien omaisuudensuoja kaipaa nopeaa vahvistamista

Metsänomistajien huolta herättää hallituksen epäröinti ilmastolain päivittämisen suhteen ja se kykeneekö hallitus ohjaamaan omaisuudensuojaa kunnioittaen virkamiesvalmistelua ennallistamisasetuksen kansallisen toimeenpanosuunnitelman valmistelussa.

Luonnonsuojelulakiin jäänyt valuvika on luonnonsuojelun hyväksyttävyyden nimissä välttämätöntä korjata. Orpon hallitus lupaa ohjelmassaan vahvistaa omaisuudensuojaa, mutta ilman korvausperusteiden ulottamista luonnonsuojelulain lajisuojelupykäliin uhkaa metsänomistajan omaisuudensuoja uusien ELY-ohjeisuksien mukana romahtaa.

Metsätalouteen kohdistuvat tukileikkaukset eivät edistä hallituksen tavoitteita

Isoja risuja hallitus saa yksityisteiden valtionavustusten romahduttamisesta. Vuonna 2022 valtion apua jaettiin yksityisteiden perusparantamiseen 40 miljoonaa ja tänä vuonna vain 6,8 miljoonaa. Samanaikaisesti hallitus on leikannut Metka-tuista tällä hallituskaudella jo 12 miljoonaa ja metsäteiden kunnostamisen ehtoja ja byrokratiaa on tiukennettu. Nämä leikkaukset eivät tue hallituksen etsimiä kasvutavoitteita.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj MTK r.y.

X @TiirolaMikko

Liittyvät bloggaukset

  1. Olisiko nyt sopiva hetki harventaa?  

    Olisiko nyt sopiva hetki harventaa?

    Valtakunnallinen

    Tainan koivikko kasvaa hurjaa vauhtia. Lue blogista, mikä koivikon kasvua vahdittaa ja vinkit oikean ensiharvennusajankohdan tunnistamiseen.

    Lue lisää
  2. Puun hinta kertoo puun kysynnästä ja tarjonnasta

    Puun hinta kertoo puun kysynnästä ja tarjonnasta

    Kalle Karttunen

    Valtakunnallinen

    Puun hinta muodostuu markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Puun hintakehitys indikoi puun kysyntää. Kun puun kysyntä ja kilpailu puusta kasvaa, pitäisi hintatason ja hintakehityksen olla markkinaehtoisesti korkealla ja nousevaa. Näin se kannustaisi puun myyjiä eli metsänomistajia myymään puuta eli tarjoamaan puuta markkinoille.

  3. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys sopii jokaiselle metsänomistajalle

    Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys sopii jokaiselle metsänomistajalle

    Jenny Alho

    Valtakunnallinen

    ”Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys kannattaa, olitpa sitten millainen metsänomistaja tahansa”, Riitta Torikka Mhy Kymenlaaksosta kannustaa kaikkia metsänomistajia liittymään paikallisen metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi. Jäsenenä pääset osaksi vaikuttavaa organisaatiota, saat oman metsäasiantuntijan, joka neuvoo pienten ja isojen kysymysten äärellä, sekä tietenkin loistavat jäsenetumme.

2025 © Metsänhoitoyhdistykset