Olisiko nyt sopiva hetki harventaa?
Valtakunnallinen
Hehtaarin koivikkomme sai uudet taimet keväällä 2010. Tämän varmasti ahkerimmat blogieni lukijat muistavat. Koivikon biologinen ikä on nyt siis nyt 17 vuotta, kun huomioiden istutettujen taimien ikä. Aika saattaa jonkun mielestä kuulostaa pitkälle. Mutta metsänkasvatuksessa taimesta nykyiseen, lähes vaneripuun mittaan kasvamien saattaa viedä aikaa. Puulajista ja paikasta johtuen tuplasti tai triplastikin enemmän. Tässä kyseisessä tapauksessa kasvua ovat edistäneet rehevä maa, jalostetut taimet sekä oikea-aikaiset hoitotoimenpiteet.
Näistä merkeistä tunnistat ensiharvennustarpeen
Mietiskelimme mieheni kanssa syksyllä 2018, että ehkäpä silloiset, yhden pitkän kuidun puut kasvavat ensiharvennusvaiheeseen noin viidessä vuodessa. Aika on nyt kulunut ja metsä on kasvanut. Muutamat tunnusmerkit alkavat täyttyä, josta ensiharvennustarpeen voi havaita:
- Koivulla elävää latvusta tulee olla vähintään puolet rungon pituudesta
- Latvus alkaa olla sulkeutunut, eli oksisto ottaa toisiinsa kiinni
- Hakkuusta saatava hehtaarikertymä on vähintään 40 kuutiota / hehtaari
- Hakkuussa poistettavan puun koko on järkevä konehakkuuseen
Marraskuisella tuulenkaatojen tarkastuskäynnillä havaittiin myös koivikossa ennakkoraivauksen tarvetta. Ennakkoraivaukseen oli kyllä henkisesti varauduttu, sillä eihän vesakko itsekseenkään häviä. Elämäni mies kävi tuttavansa kanssa tekemässä raivauksen ja nyt koivikko on valmis harvennukseen.
Aika näyttää milloin harventaja ehtii metsään. Kerron kyllä kuvin ja sanoin, kun koivikossa taas tapahtuu.
Lue lisää Tainan blogeja:
Metsänomistajan muistilista alkutalvelle>>
Kevät on metsän istutuksen aikaa>>
Liittyvät bloggaukset
Puun hinta kertoo puun kysynnästä ja tarjonnasta
Kalle Karttunen
Valtakunnallinen
Puun hinta muodostuu markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Puun hintakehitys indikoi puun kysyntää. Kun puun kysyntä ja kilpailu puusta kasvaa, pitäisi hintatason ja hintakehityksen olla markkinaehtoisesti korkealla ja nousevaa. Näin se kannustaisi puun myyjiä eli metsänomistajia myymään puuta eli tarjoamaan puuta markkinoille.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys sopii jokaiselle metsänomistajalle
Jenny Alho
Valtakunnallinen
”Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys kannattaa, olitpa sitten millainen metsänomistaja tahansa”, Riitta Torikka Mhy Kymenlaaksosta kannustaa kaikkia metsänomistajia liittymään paikallisen metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi. Jäsenenä pääset osaksi vaikuttavaa organisaatiota, saat oman metsäasiantuntijan, joka neuvoo pienten ja isojen kysymysten äärellä, sekä tietenkin loistavat jäsenetumme.
Euroopan hyväntahtoisuus kääntyy luontoa vastaan
Mikko Tiirola
Valtakunnallinen
Filosofi Voltairen sitaatti ”paras on hyvän pahin vihollinen” kuvaa EU:n ilmasto- ja monimuotoisuustoimien metsävaikutuksia. Suomen Metsäsäätiö järjesti (11.12) tutkimusseminaarin, jossa metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopistosta esitteli tutkimusryhmänsä tutkimustuloksia EU:n monimuotoisuus- ja ilmastolinjausten vuotovaikutuksista.
