Puun hinta kertoo puun kysynnästä ja tarjonnasta
Valtakunnallinen
Puun hinta muodostuu markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Puun hintakehitys indikoi puun kysyntää. Kun puun kysyntä ja kilpailu puusta kasvaa, pitäisi hintatason ja hintakehityksen olla markkinaehtoisesti korkealla ja nousevaa. Näin se kannustaisi puun myyjiä eli metsänomistajia myymään puuta eli tarjoamaan puuta markkinoille.
Puun hinta voi muodostua korkeaksi myös jos tarjontaa ei ole riittävästi vallitsevaan kysyntään nähden eli kysyntä ylittää tarjonnan. Mikäli metsänomistajat taas tarjoavat markkinoille kysyntään verrattuna paljon puuta, pitäisi puun hintatason ja hintakehityksen olla markkinaehtoisesti matalalla ja laskevaa. Tällöin vallitsisi ylitarjontatilanne.
Hinta pyrkii muodostumaan joka hetki vallitsevaan tasapainotilaan, jossa puukauppoja alkaa muodostumaan eli sekä ostaja että myyjä ovat tyytyväisiä puukaupan kokonaisuuteen. Tällöin puumarkkinoiden voi sanoa toimivan markkinaehtoisesti.
Toisaalta puukaupassa hinta ei ole ainut asia joka ratkaisee. Hinnan lisäksi puun katkonta, kilpailutus, aiemmat kokemukset ja toimivat puukauppapalvelut ratkaisevat kokonaisuuden. Metsänomistajat ovatkin avainasemassa puun hinnan määräytymisessä.
Puumarkkinoiden tasapainoa etsimässä
Puumarkkinat eivät ole aina reiluja puukaupan osapuolten, myyjän ja ostajan, välillä. Markkinoilla voi olla informaatiosta johtuvia häiriöitä tai markkinoilla voi vallita osapuolten välistä epätasapainoa. Puumarkkinainformaatiota on nykyisin entistä enemmän tarjolla ja lisäksi se on hyvin saatavilla molemmilla puukaupan osapuolilla.
Mikäli tietoa olisi kummallakin puukaupan osapuolella absoluuttisesti yhtä paljon, voisi puun hinnan kuvitella muodostuvan kilpailullisesti täysin oikeaksi markkinatilanteeseen nähden joka hetki. Toisaalta tällöin tiedon pitäisi myös saavuttaa kaikki osapuolet tasapuolisesti joka hetki. Tällöin hintataso ottaisi huomioon puuperäisten tuotteiden lopputuotteiden kysyntätilanteen niiden hintakehityksineen, koko metsätoimialan kustannusrakenteen ja oikeudenmukaisen tulonjaon sekä kaikki ne riskit ja mahdollisuudet, joita koko toimialan tulevaisuuteen liittyy ja kohdistaisi ne nykyhintatasoon.
Yhtä lailla puun tarjonnan puolella toteutuneen hintatason pitäisi tuntea metsänomistajien kulloisenkin rakenne- ja talouskehityksen sekä puuston määrän kehittymisen ja puunmyyntiaikomusten vaikutukset sekä mahdollisten epävarmuustekijöiden vaikutukset puun tarjontaan myrskyineen ja pakkasennusteineen. Jokainen ymmärtää, ettei tällainen tietoisuuden taso ole aina täysin realistinen. Tietomäärä on kuitenkin lisääntynyt ja sitä kyetään analysoimaan entistä tehokkaammin. Puukaupan kummatkin osapuolet pyrkivät hyödyntämään tietämystään oman kilpailuasemansa parantamiseen.
Puumarkkinoilla vallitseva tilanne
Markkinaepätasapaino vallitsee, jos jommallakummalla osapuolella, myyjällä tai ostajalla, on tilanteeseen nähden ylivoimainen etulyöntiasema markkinoilla. Tällainen voi muodostua, mikäli toisella osapuolella on parempi neuvotteluasema. Suomessa on pitkään ollut epätasapainoa markkinoilla johtuen puun ostajien keskittymisestä. Kuitupuulla on ollut vain kolme isoa ostajaa. Tukkipuulla ostajia on ollut enemmän, joskin alueellisesti saattaa olla tilanteita, joissa ostajia ei kuitenkaan ole kovin montaa tai kaikki ostajat eivät jätä tarjousta myytävästä leimikosta.
Metsänomistajia taas on (valtavasti) noin 600 000, joiden rahan- tai metsänhoidollinen tarve voi määrittää heidän puunmyyntipäätöksiään, vaikkei markkinatilanne olisikaan optimaalisin. Todella suuria metsänomistajia on vain vähän, merkittävin on valtion metsiä hallinnoiva Metsähallitus, jolle voi muodostua vain tietyllä markkina-alueella Pohjois-Suomessa osittaista kilpailuetua puun tarjoajana. Muuten yleinen puun hintataso tulee täysin markkinoilta annettuna, eikä siihen pysty yksittäinen metsänomistaja vaikuttamaan. Metsänomistaja voi kuitenkin vaikuttaa puun hintaan parantamalla esimerkiksi metsätilansa puun korjuu- ja kuljetusominaisuuksia hyvällä metsänhoidolla.
Metsien sertifioinnin on tarkoitus parantaa kestävästi tuotetun puun menekkiä markkinoilla, jos se parantaa lopputuotteiden kysyntää kuluttajien silmissä. Metsänhoitoyhdistys tarjoaa jäsenetuna metsän kuulumisen metsäsertifioinnin piiriin.
Puumarkkinoiden epäterve tilanne on kuitenkin tasapainottunut viime vuosina. Kilpailu puusta on lisääntynyt huomattavasti Venäjän puun tuonnin loppumisen myötä. Erityisesti kilpailu pienpuusta on tiukentunut ja kilpailun myötä hinnat nousseet. Samoin sahojen sivutuotteiden kysyntä on kasvanut. Myös Venäjän lopputuotannon poistuminen Euroopan markkinoilta on avannut saha- ja levyteollisuutemme lopputuotemarkkinoille tilaa. Toisaalta muuttuvat taloussuhdanteet vaikuttavat yhtä lailla lopputuotteiden kysynnän kautta puun kysyntään ja sen hintatasoon.
Puun katkonta ja hinta ratkaisevat puukaupan kilpailuttamisessa
Puukaupan ratkaisee metsänomistajan tyytyväisyys saamaansa palveluun. Hinta on vain yksi osa kokonaisuutta. Puun katkonta on yhtä tärkeä tekijä, joka voi jäädä helposti vähälle huomiolle tai pahimmassa tapauksessa kokonaan huomioimatta. Puun hinta- ja katkontatietoa pitää olla saatavilla puukaupan kilpailuttamisen yhteydessä, jotta kyetään vertailemaan puukauppoja luotettavasti. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet ovat etulyöntiasemassa puun hintatiedon, puun katkonnan ja puukauppapalveluiden suhteen. Puukauppa on helpointa aloittaa tutustumalla metsänhoitoyhdistyksen ja OmaMetsä-palvelun kautta puukauppapalveluihin.
Jäsenenä hyödyt katkontatiedostamme
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille tarjotaan OmaMetsä-palvelussa metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppojen eli kilpailutettujen puukauppojen uudistunutta hintainformaatiota. Palvelu on äärimmäisen tärkeä koko puumarkkinoiden toimivuuden kannalta.
Puukauppojen kilpailuttaminen ylläpitää puun markkinaehtoista hintatasoa. Metsänhoitoyhdistykset keräävät toteutunutta katkontatietoa, jota käytetään puukaupan kilpailuttamisen yhteydessä tärkeänä vertailutekijänä. Puun ostajien puukauppatarjousten mukainen katkontatieto vertailtuna heidän aiempaan toteutuneeseen katkontaan ja hintaan ratkaisevat sen, kenelle puut kannattaa myydä. Voikin todeta, että metsänhoitoyhdistyksen kautta metsänomistajan saama lopputulos on ”parempi kuin paras”, koska puukauppoja kilpailuttamalla löydetään puuta eniten tarvitseva ostaja. Lisäksi välttämättä paras yksikköhinta ei tuo metsänomistajalle parasta lopputulosta, vaan kokonaisuus ratkaisee. Metsänomistaja tietysti päättää itse metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilön vertailutyön perusteella valtakirjakaupan yhteydessä kenelle puunsa myy. Metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluilla pystytään selvittämään ennakkoon korkein mahdollinen tarjous käsillä olevalle puukaupalle.
Uudet hinnoittelumuodot
Puukaupassa on yleistynyt myös kokorunkohinnoittelu, jossa katkonta ei enää olekaan merkitsevin tekijä, vaan puilla on yksi hinta koko rungolle. Siinä ei erotella enää kuitupuuta ja tukkipuuta. Tällöin ratkaisevaa on se, että tunnetaan runkohinnoiteltujen puukauppojen hintakehitys ja kyetään vertailemaan sitä perinteiseen puun hinnoitteluun, esimerkiksi katkontatietoa apuna käyttäen. Myös puukauppakohteelta tulevan puusuman laadulliset tekijät pitää tuntea mahdollisimman tarkasti. Runkohinnoittelun lisäksi muitakin hinnoittelumuotoja on ilmestynyt markkinoille, joten metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijarooli on entistä tärkeämpi puukaupan kilpailutuksessa ja tarjousten luotettavassa vertailussa.
Tarkka ja ajantasainen tieto auttaa onnistumaan puukaupoilla
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä voit seurata kokorunkohinnoittelun hintatason kehittymistä Suomessa. Hintatason seuranta on toteutettu rungon järeyden mukaan. Monipuolinen informaatio on toistaiseksi saatavilla jäsenille MTK:n puumarkkinat sivuston kautta kirjautumalla; https://www.mtk.fi/mhy-puukauppatilasto.
Palvelutarjontaa ja informaatiota ollaan lisäämässä metsänomistajan päätöksentekoa helpottavaan muotoon. OmaMetsä-palvelu on metsänomistajille tärkein kehittyvä palvelu, josta on suora yhteys oman metsän tietoihin ja omaan toimihenkilöön.
MTK on maaseudun etujen ajajana sekä metsänomistajien että maataloustuottajien etujärjestö, joka on julkaissut MTK Jäsenet -mobiilisovelluksen. Siellä on paljon hyödyllistä tietoa metsänomistajalle sekä suora yhteys OmaMetsä-palveluun. Kannattaa ottaakin metsäomaisuutta ja puukauppaa tukevat palvelut tehokäyttöön.
Puukauppojen tyytyväinen asiakas saadaan aikaiseksi silloin, kun puun hinta ja katkonta toteutuvat puumarkkinoilla oikeudenmukaisesti ja puukauppapalvelut ovat laadukkaat ja helposti jäsenten saatavilla. Metsänhoitoyhdistyksen tarjoaman puukauppapalvelun lopputulos on metsänomistajalle parempi kuin paras yksittäisen puun ostajan vaihtoehto.
Kalle Karttunen
Tutkimuspäällikkö, MTK
Liittyvät bloggaukset
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys sopii jokaiselle metsänomistajalle
Jenny Alho
Valtakunnallinen
”Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys kannattaa, olitpa sitten millainen metsänomistaja tahansa”, Riitta Torikka Mhy Kymenlaaksosta kannustaa kaikkia metsänomistajia liittymään paikallisen metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi. Jäsenenä pääset osaksi vaikuttavaa organisaatiota, saat oman metsäasiantuntijan, joka neuvoo pienten ja isojen kysymysten äärellä, sekä tietenkin loistavat jäsenetumme.
Euroopan hyväntahtoisuus kääntyy luontoa vastaan
Mikko Tiirola
Valtakunnallinen
Filosofi Voltairen sitaatti ”paras on hyvän pahin vihollinen” kuvaa EU:n ilmasto- ja monimuotoisuustoimien metsävaikutuksia. Suomen Metsäsäätiö järjesti (11.12) tutkimusseminaarin, jossa metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopistosta esitteli tutkimusryhmänsä tutkimustuloksia EU:n monimuotoisuus- ja ilmastolinjausten vuotovaikutuksista.
Joulukuusimuistoja
Anne Rauhamäki
Valtakunnallinen
Tunnustan heti alkuun, että en ole mikään jouluihminen. En erityisesti perusta askartelusta, koristelusta, ruoanlaitosta enkä juhlaperinteistä muutenkaan. Mutta puista minä tykkään, etupäässä kun ovat siellä metsässä ja varsinkin jos itsekin olen siellä. Joten perheen joulukuusivastaavan pesti on yleensä langennut minulle.