Syyllinen ilmastonmuutokseen löytyy peilistä, ei metsänomistajista

Valtakunnallinen

Alkuun muutama yksinkertaistettu fakta:

  • Korjattaessa puuta metsästä, hiilidioksidia vapautuu ilmakehään vasta kun puu palaa (lahoaa).
  • Jos puutavaraa käytetään rakentamiseen, hiili vapautuu ilmakehään vasta rakenteiden lahotessa tai palaessa.
  • Kenen päästöksi lasketaan suomalaisesta metsästä korjattu kuitupuu, kun siitä valmistettu sellu tai sen jatkojaloste wc-paperi käytetään Kiinassa?

Kuka onkaan hävittänyt ja mitä?

Metsänomistajia syytetään nyt hiilinielujen hävittämisestä. Metsien kasvu ei enää riitä sitomaan niin paljon hiiltä, kuin me ihmiset tuotamme sitä toimillamme ilmakehään. Suomen metsien kasvu notkahti viime vuoden laskelmien mukaan 108 miljoonasta kuutiosta 104 miljoonaan kuutioon.  Hakkuiden kautta puuta poistuu noin 80 miljoona kuutiota vuodessa. Paljon vähemmän siis kuin kasvu. Niin kuin se on ollut koko ajan viimeiset vuosikymmenet. Joka ainoa vuosi.

Sotien jälkeisestä ajasta lähtein metsien kasvu on kohonnut 50 miljoonasta kuutiosta noihin yli sadan miljoonan lukuihin ja puustopääoma tuplaantunut 80 vuodessa suunnitelmallisen ja kestävän metsänhoidon ansiosta.

Nyt tuo 104 miljoonaa kuutiota ei enää meille suomalaisille riitä. Me siis tuhlaamme liian paljon. Syy tuohon riittämättömyyteen ei ole metsien käytössä (hoidon puutteessa osittain kylläkin) vaan syy on liian kovassa kulutuksessa. Sen lisäksi, että käytämme edelleen paljon fossiilisia polttoaineita, erityisesti me kaupunkiympäristöissä asuvat ihmiset valtaamme koko ajan pinta-alaa rakennustemme, teittemme, sähkölinjojemme ja kauppakeskustemme alle. Pois metsätalouden käytöstä, pois metsän kasvusta.

Metsä kasvaa tänäkin vuonna yli sata miljoonaa kuutiota ja puuta hakataan edelleen n. 80 miljoonaa kuutiota. Puuvarasto kasvaa taas, aika reilustikin. Metsä siis hoitaa osansa, pitäisikö meidänkin?

Kuka maksaa laskun?

Yhteiskunta, siis me ihmiset, asetamme jo nyt monenlaisia vaatimuksia ja rajoitteita metsien käytölle. Jätetään säästöpuita, jättöpuita, pökkelöitä, suojakaistoja, riistatiheiköitä jne. Hyviä asioita kaikki, mutta ainakin vielä ne kaikki jäävät metsänomistajien kustannettaviksi. Eivät yhteiskunnan tai firmojen.

Monen mielestä hakkuut pitäisi lopettaa Suomessa kokonaan. Mistä sitten talojen runkotolpat, pahvilaatikot verkkokaupan hyvin tarpeellisille tilauksille, pehmolambit vessaan jne.?  Ja kansan hyvinvointitulot?

Puuta ei myöskään saisi käyttää polttopuuna. Silti klapikysyntä on huipussaan kesä- ja kakkosasunnoilla, joiden lämmitys onkin yllättäen sähköllä kallista.

Tämän kaiken lisäksi eurooppalaiset siskot ja veljet pyrkivät säännöksineen asettamalla rajoitteitaan suomalaiselle metsän käytölle. Joko varjellakseen oman maansa intressejä tai kompensoidakseen omaa kulutustaan. Jossainhan on suojeltava ja varjeltava ilmastoa. Meilläkin, entä muualla?

Jouni Tiainen

Jouni Tiainen

toimitusjohtaja, LKV, kaupanvahvistaja, metsälakiasiantuntija

Työn perässä Helsinkiin muuttanut savolainen, joka harrastaa metsänhoitoa Puumalassa.

Liittyvät bloggaukset

  1. Keisarin uudet vaatteet

    Keisarin uudet vaatteet

    Mikko Tiirola

    Valtakunnallinen

    Klassikkosadussa Keisarin uudet vaatteet ja tämänhetkisessä metsien hiilinielukeskustelussa on paljon samaa.

    Lue lisää
  2. Metsänhoitoyhdistyksen Hiilipalvelut tarjoaa metsänomistajalle mahdollisuuden tienata metsänsä lisääntyneellä hiilensidonnalla.

    Hiilipalvelulla lisätuloa metsänomistajalle

    Hanna Yrjölä

    Hanna Yrjölä

    Valtakunnallinen

    Metsänomistajat ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita ilmastonmuutoksen hillitsemisestä sekä ekosysteemipalveluiden taloudellisesta hyödyntämisestä. Nyt Metsänhoitoyhdistykset ovat vastanneet tähän huutoon kehittämällään Hiilipalvelulla, jonka avulla metsänomistaja voi laajentaa ansaintamahdollisuuksiaan samalla, kun kasvattaa hyvää.

  3. Metsätaloutta, hiilinielua ja luonnonhoitoa

    Metsätaloutta, hiilinielua ja luonnonhoitoa

    Sakari Tikka

    Valtakunnallinen

    Puoli vuotta sitten erehdyin menemään Twitteriin. Yllätyin täysin, että minun metsäni olikin väärin kasvatettu. Siellä olisi ilmeisesti pitänyt olla lahoavaa, hyönteisten syömää ja taloudellisesti arvotonta maalahopuuta 100 mottia hehtaarilla. Ei, minut oli opetettu jo kotona, että metsästä kun otetaan puuta, niin uusi metsä on saatava aikaan, vaikka istuttamalla.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset