Blogi
Tervetuloa viihtymään blogiemme pariin. Bloggaajinamme toimivat pääasiallisesti Metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n asiantuntijat sekä metsänomistajat.
Euroopan hyväntahtoisuus kääntyy luontoa vastaan
Mikko Tiirola
Valtakunnallinen
Filosofi Voltairen sitaatti ”paras on hyvän pahin vihollinen” kuvaa EU:n ilmasto- ja monimuotoisuustoimien metsävaikutuksia. Suomen Metsäsäätiö järjesti (11.12) tutkimusseminaarin, jossa metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopistosta esitteli tutkimusryhmänsä tutkimustuloksia EU:n monimuotoisuus- ja ilmastolinjausten vuotovaikutuksista.
Joulukuusimuistoja
Anne Rauhamäki
Valtakunnallinen
Tunnustan heti alkuun, että en ole mikään jouluihminen. En erityisesti perusta askartelusta, koristelusta, ruoanlaitosta enkä juhlaperinteistä muutenkaan. Mutta puista minä tykkään, etupäässä kun ovat siellä metsässä ja varsinkin jos itsekin olen siellä. Joten perheen joulukuusivastaavan pesti on yleensä langennut minulle.
Monimuotoisuutta metsässä neljältä vuosikymmeneltä
Saara Koskinen
Valtakunnallinen
Saara Koskinen on saanut omassa roolissaan luonnonhoidon erityisasiantuntijana puhua riistaelinympäristöistä, monimuotoisuudesta, säästöpuista ja suojakaistaleista sekä käydä mielenkiintoisia keskusteluja ”esteettisesti hyvännäköisen metsän” käsittelystä.
Miten metsäsuhteesi ja äänestäminen liittyvät toisiinsa?
Valtakunnallinen
”Jos et löydä hyvää ehdokasta, äänestä vähiten huonoa. Tällöin huonoimmat eivät ainakaan hyödy äänestämättömyydestäsi. ” Tätä kuulemaani motivaatiokorin hätäperustelua ei todellakaan tarvitse käyttää mhy-vaaleissa. Ehdokasasettelusta on tullut monipuolinen metsänomistajakunta ehdolle. He ovat päättäneet lähteä mukaan tavoitteenaan edustaa meitä kaikkia, meidän valtuuttaminamme, meidän parhaaksemme. Itse en ole ehdolla, reilut kolme vuosikymmentä olen saanut tehdä luottamustyötä tässä organisaatiossa. Siitä iso kiitos etenkin minua äänestäneille!
Kapuloita rattaissa ja bensaa suonissa
Anne Rauhamäki
Valtakunnallinen
Raivaussahat ne on metkoja vehkeitä. Vaikka huollat ja hoivaat, säilytät kuinka optimaalisissa olosuhteissa ja ulkoilutat säännöllisesti, niin aina on saha jotenkin rikki kun tositoimiin ryhdytään. Erityisesti silloin kun työmaa sijaitsee jossain mahdollisimman kaukana kotoa ja lähin pienkonekorjaamo on parinsadan kilometrin päässä ja suljettu kesälomien ajaksi.
Metsänhoitoyhdistysten valtuustoissa pääsee vaikuttamaan oman alueen metsätalouteen
Valtakunnallinen
Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit järjestetään marraskuussa. Ehdokasasettelu on jo avattu – jokaisen oman alueensa metsätaloudesta ja metsien hyvinvoinnista kiinnostuneen metsänomistajan kannattaakin tarttua toimeen. Kuten asiaan jo vihkiytyneet valtuustojen jäsenet kertovat, vaikuttamismahdollisuuksia on tarjolla juuri niin paljon kuin oma mielenkiinto ja kalenteri antavat myöten.
Mitä yhteistä on metsänhoitoyhdistyksillä, Trumpilla ja Harrisilla?
Mikko Tiirola
Valtakunnallinen
Donald Trumpin puheet metsien haravoinnista olivat otsikoissa hänen presidenttikaudellaan. Mutta mitä yhteistä on USA:n presidentinvaaleilla ja metsänhoitoyhdistyksillä? Yhdysvalloissa on äänestetty presidentistä aina neljän vuoden välein marraskuussa jo vuodesta 1792 lähtien. Hieman lyhempi marraskuinen vaaliperinne on metsänhoitoyhdistyksissä, jossa on valittu vuodesta 2000 asti neljäksi vuodeksi valtuutetut metsänomistajat päättämään oman metsänhoitoyhdistyksen asioista. Yhteistä on se, että molemmat vaalit pidetään samassa rytmissä kesäolympialaisvuoden marraskuussa.
Muistilista sieni- ja marjaretkelle
Jenny Alho
Valtakunnallinen
Taas olisi se aika vuodesta, kun Suomen luonto antaa parastaan innokkaalle keräilijälle. Pohjoisessa Suomessa hillat alkavat kypsyä, mustikkaa löytyy läpi Suomen ja sienikausikin on jo käynnissä. Löytyisikö metsästä jotakin uutta kerättävää perinteisten edellä mainittujen luonnonantimien lisäksi?
Uskallammeko nähdä metsän ja luonnon palveluna?
Seppo Niskanen
Valtakunnallinen
Luonnon monimuotoisuuden edistämisen keinoja pohditaan tällä hetkellä laajasti. Metso -ohjelma, joka perustuu vapaaehtoisiin sopimuksiin, on ollut menestyksekäs. Taustalla on yhteiskunnan rahoitus. Markkinoihin perustuvia malleja ei kuitenkaan aiemmin ole ollut tarjolla. Luontoarvot.fi -palvelu on tuonut kaikille mahdollisuuden osallistua luontoarvojen säilyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.
Puutavaralajeihin, runkohintaan vai järeyteen perustuvaa puukauppaa?
Pauli Rintala
Valtakunnallinen
Perinteisessä puutavaralajikaupassa hinnoittelu perustuu ostajan tarjoamaan yksikköhintaan. Metsänomistajan tehtäväksi jää arvioida, paljonko mitäkin puutavaralajia tulisi kullekin ostajalle. Kun ostaja ei anna mitään takuuta eriarvoisten puutavaralajien määristä, on eri tarjousten vertaaminen todella vaikeaa. Apua saat omasta metsänhoitoyhdistyksestä.
Onko väliä, kuka omistaa suomalaismetsät?
Mikko Tiirola
Valtakunnallinen
Eikö ole hyvä, että omistukset siirtyvät niille, joita metsäsijoittaminen kiinnostaa? Eivätkö sijoittajaomisteiset metsät varmista sitä, että puuta tulee markkinoille passiivisia perikuntia paremmin? Eikö se ole pelkästään hyvä, että metsämaan arvo kirii ylöspäin?
Metsän periminen ja metsä perunkirjoituksessa
Juha Leppänen
Valtakunnallinen
Metsänomistajaksi päädytään edelleen useimmin perinnön kautta. Luonnollisesti se johtuu siitä, että perintö tulee usein yllättäen tapahtuvan läheisen kuoleman johdosta, eikä toimenpiteitä aktiivisen sukupolvenvaihdoksen eteen ehditä edes suunnittelemaan.
Älä tyydy hintatakuuseen vaan kilpailuta puukauppasi
Pauli Rintala
Valtakunnallinen
Perinteisesti erilaisille sopimusasiakkaille on tarjottu alkuvuonna tehdyille kaupoille hintatakuuta sillä verukkeella, ettei puukauppoja tarvitsisi kilpailuttaa eikä pohtia puun hintakehitystä vuoden aikana. Parhaan hinnan turvaat kuitenkin vain kilpailuttamalla.
Luonnon monimuotoisuuden tiekartta – hyllylle pölyttymään vai aktiiviseen käyttöön?
Anna-Rosa Asikainen
Valtakunnallinen
Monimuotoisuustiekartan myötä luonnon monimuotoisuus on aiempaakin korostuneemmin järjestöille sekä maa- ja metsätaloudelle vastuullisuuden, varautumisen ja vaurauden asia. Kuulostaa ehkä sanahelinältä. Se, päästäänkö asiassa sanoista tekoihin, riippuu meistä jokaisesta järjestössä toimivasta luottamus- ja toimihenkilöstä sekä omien tavoitteidensa mukaisesti metsäomaisuudestaan päättävästä metsänomistajasta.
