Tuomo Jääskeläiselle eniten ääniä mhy-vaalissa
keski-suomi
Mhy Keski-Suomen vaalin eniten ääniä saaneet: Tuomo Jääskeläinen Pihtipudas 186 ääntä, Mikko Tiirola Petäjävesi 160, Yrjö Uitamo Multia 109 sekä Pirjo Luotola Saarijärvi ja Katri Paananen Keuruu, molemmilla 107 ääntä.
Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen valtuustovaalissa eniten ääniä, 186, sai maanviljelijä, lammasfarmari Tuomo Jääskeläinen Pihtiputaalta. Hän on Pihtiputaan kaupunginvaltuuston jäsen sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
- Kiitollinen olen, että on tullut luottamusta, Jääskeläinen toteaa hämmästyksestä selvittyään.
Äänimäärän hän arvelee tulleen näkyvien pestiensä vuoksi ja siksi, että on tuttu monille putaalaisille. Metsä on merkittävä kiinnostuksen kohde, johon käytetään myös paljon omaa työpanosta. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen valtuustossa hän on ollut jo edelliset neljä vuotta.
- Metsiä voi verrata kansallisomaisuuteen ja ne pitää hoitaa. Yhdistyksen suunta on oikea: on tärkeää ottaa yhteyttä metsänomistajiin, joille metsäasiat eivät ole niin tuttuja. Heitä on paljon.
Tiirolalle, Uitamolle ja Luotolalle totutusti isot äänimäärät
Toiseksi eniten ääniä – kuten edellisessäkin vaalissa - keräsi Mikko Tiirola Petäjävedeltä. Hän on toiminut aktiivisesti metsänomistajien valtakunnallisella ”nokkapaikalla” eli MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajana vuodesta 2009.
Seuraavaksi eniten ääniä saivat Yrjö Uitamo Multialta ja Pirjo Luotola Saarijärveltä. He ovat myös edellisissä vaaleissa keränneet isot potit ääniä. Uitamo on mhy:n hallituksen puheenjohtaja ja Luotola edellinen puheenjohtaja.
Katri Paananen sai ensikertalaisena ison äänipotin
Uusia valtuutettuja tulee peräti 13. Heistä eniten ääniä saivat Katri Paananen Keuruulta, Antti Heikkilä Pihtiputaalta ja Seppo Pietiläinen Viitasaarelta.
Katri Paananen sai 107 ääntä. Määrä on sama kuin Pirjo Luotolalla ja neljänneksi eniten kaikista ehdokkaista, mikä on kova tulos vaalin ensikertalaiselle. Paananen arvelee ääniä tulleen siksi, että on ”keuruulaisille tuttu, kun on monessa mukana”. Päätyönään hän toimii maa- ja metsätalousyrittäjänä.
- Metsää on ollut jo pitkään hoidossa ja nyt on mielenkiintoista nähdä, miten asioita hoidetaan mhy:ssä. Mielestäni on hyvä, että mukaan saadaan myös nuorehkoja naisia.
Valtuuston 35 jäsenestä seitsemän on naisia, kuten edellisessäkin valtuustossa. Valtuutettujen keski-ikä on 56 vuotta eli valtuusto nuorentuu selvästi, mutta ikähaitari on laaja: nuorimmat ovat syntyneet 1990-luvulla ja vanhimmat 1940-luvulla.
Erilaisia näkökulmia valtuustoon
Uudessa valtuustossa on luottamushenkilöitä kaikista toimialueen 12 kunnasta. Vahvin edustus on edellisen valtuuston tapaan Saarijärveltä (7 valtuutettua) ja Keuruulta (5 valtuutettua). Edustus vahvistui Petäjävedellä ja Kannonkoskella sekä erityisesti Konnevedellä, josta kaikki ehdolla olleet kolme valtuutettua pääsivät läpi. Konnevetisten paikkamäärä kasvoi kahdella ja kannonkoskisten sekä petäjävetisten yhdellä.
Läpi pääsi yksi etämetsänomistaja eli Tapio Viinikka Tampereelta. Hän toimi 2010-luvulla toiminnanjohtajana Metsänhoitoyhdistys Metsossa eli nykyisen toimialueen länsiosassa.
- Luottamushenkilöissä on erilaisia metsänomistajia erilaista taustoista, mikä on toiminnan kannalta tärkeää. Erilaiset näkökulmat auttavat viemään toimintaa juuri siihen suuntaan, mille metsänomistajat kokevat olevan eniten tarvetta, Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen johtaja Eero Poikonen toteaa.
Yli kolmasosa jäsenistä äänesti
Vaalin äänestysprosentti oli 36,6, mikä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Sähköinen äänestys oli tarjolla nyt toisen kerran, mutta edelleen postiääniä annettiin selvästi enemmän, lähes 75 prosenttia. Ääniä annettiin 2779 kappaletta.
Uuden valtuuston nelivuotinen toimikausi alkaa ensi vuoden alussa.
