Metsäretkiä nykyisille ja tuleville päättäjille
Valtakunnallinen
Vuosittain yli kymmenentuhatta koululaista pääsee metsään Suomen Metsäsäätiön kuljetustukien avulla
Yhä enemmän on koululaisia, joille Metsäsäätiön tukema retki on ensimmäinen kerta metsässä. Monille oppilaille uutta on se, että metsän uudistumisesta huolehditaan hakkuiden jälkeen. Metsäretkillä luodaan positiivisia muistijälkiä ja opit jäävät mieleen varmasti paremmin kuin oppitunnilla sisällä luokkahuoneessa.
Metsäsäätiö panostaa nuoriin – noin 30 % apurahoista lapsille ja nuorille
Metsäsäätiö on panostanut kouluyhteistyöhön ja nuoriin säätiön perustamisesta 90-luvulta saakka. Edelleen noin 30 % apurahoista jaetaan hankkeille ja toiminnalle, joiden pääkohderyhmänä ovat lapset ja nuoret.
Päättäjien metsäretkillä syvennytään metsäteemoihin
Siinä missä tulevaisuuden päättäjille, lapsille ja nuorille, halutaan tarjota mahdollisuus innostua metsästä ja tutustuttaa metsäalaan, tarjotaan samaa mahdollisuutta myös vuosittain nykyisille päättäjille ja vaikuttajille. Metsäsäätiö rahoittaa Päättäjien Metsäakatemiaa, kutsukurssia, joka järjestetään kaksi kertaa vuodessa nelipäiväisenä. Näiden seminaari- ja maastopäivien aikana eri alojen vaikuttajat saavat laajan kattauksen metsätietoa ja mahdollisuuden syventyä metsäteemoihin ja keskustella niistä.
Tänä kesänä järjestettiin myös EU-vaikuttajille suunnattu metsäakatemia Ruotsissa. Kurssin järjestivät yhdessä Suomen Metsäyhdistys ja Ruotsin Metsävirasto. Kurssille osallistui edustajia EU:n jäsenmaista, parlamentin ja komission pääosastoilta, tutkimuspuolelta ja järjestöistä, metsäalalta ja biotalouden sidosryhmistä. Retkikohteilla tuotiin esiin metsäalan toimintaa Pohjolassa ja miten EU-tason strategiat ja päätöksenteko vaikuttavat pohjolan metsiin ja metsien käyttöön. Tälle keskustelulle ja dialogille on todella tarvetta.
Säätiön raha ei ole kasvotonta – takana on metsänomistajan päätös
Metsäsäätiö jakaa vuosittain apurahoja noin 1,5 miljoonaa euroa. Säätiön raha ei ole kasvotonta: se on peräisin suomalaisilta metsänomistajilta ja puuta ostavilta tahoilta puukauppojen yhteydessä vapaaehtoisesti maksetuista menekinedistämismaksuista. Pienelläkin teolla voi saada suurta aikaan yhteiseen pottiin laitettuna.
Menekinedistämismaksu on metsänomistajalle yksi keino varmistaa, että tulevaisuuden päättäjät ja kuluttajat ymmärtävät Suomen metsien arvon myös elinkeinona ja hyvinvoinnin perustana. Metsäsäätiö haluaa tukea koululaisten metsäretkiä, jotta ensimmäinen kosketus metsään tulisi tuleville päättäjille jo ennen neuvottelupöytiä.
Martta Fredrikson
Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja
Kirjoittaja on luonnosta nauttiva kaupunkilainen ja etämetsänomistaja.
Liittyvät bloggaukset
Puun hinta kertoo puun kysynnästä ja tarjonnasta
Kalle Karttunen
Valtakunnallinen
Puun hinta muodostuu markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Puun hintakehitys indikoi puun kysyntää. Kun puun kysyntä ja kilpailu puusta kasvaa, pitäisi hintatason ja hintakehityksen olla markkinaehtoisesti korkealla ja nousevaa. Näin se kannustaisi puun myyjiä eli metsänomistajia myymään puuta eli tarjoamaan puuta markkinoille.
Euroopan hyväntahtoisuus kääntyy luontoa vastaan
Mikko Tiirola
Valtakunnallinen
Filosofi Voltairen sitaatti ”paras on hyvän pahin vihollinen” kuvaa EU:n ilmasto- ja monimuotoisuustoimien metsävaikutuksia. Suomen Metsäsäätiö järjesti (11.12) tutkimusseminaarin, jossa metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopistosta esitteli tutkimusryhmänsä tutkimustuloksia EU:n monimuotoisuus- ja ilmastolinjausten vuotovaikutuksista.
Luonnon monimuotoisuuden tiekartta – hyllylle pölyttymään vai aktiiviseen käyttöön?
Anna-Rosa Asikainen
Valtakunnallinen
Monimuotoisuustiekartan myötä luonnon monimuotoisuus on aiempaakin korostuneemmin järjestöille sekä maa- ja metsätaloudelle vastuullisuuden, varautumisen ja vaurauden asia. Kuulostaa ehkä sanahelinältä. Se, päästäänkö asiassa sanoista tekoihin, riippuu meistä jokaisesta järjestössä toimivasta luottamus- ja toimihenkilöstä sekä omien tavoitteidensa mukaisesti metsäomaisuudestaan päättävästä metsänomistajasta.