Itikoita! – ja muutamia torjuntakeinoja
Valtakunnallinen
Itikat ovat ylittäneet alkukesästä uutiskynnyksen jo useasti. Lehtien palstoilla ja TV-uutisissa on ihmetelty itikoiden määrää, arveltu populaation kehittymistä ja jaettu toinen toistakin parempia vinkkejä itikoiden karkottamiseen. Ja oikeassahan media on kerrankin ollut! Lumisen talven jäljiltä sulamisvesistä syyntyneitä lätäköitä oli itikoiden lisääntymisalustaksi runsaasti ja kevään poikkeuksellisen runsaat sateet huolehtivat siitä, että lätäköiden määrä pysyi vakiona ja maasto tuoreena. Toimiston kahvipöydässä itikoiden määrästä on riittänyt keskustelua useasti, eli tälläkin mittapuulla itikoiden määrä on poikkeuksellisen runsas. Tavallisena ja kuivana keväänä itikoista ei nimittäin juurikaan ensimmäisen esiintymän jälkeen riitä juttua!
Muutamia torjuntakeinoja on tullut vuosien saatossa testattua
Osa keinoista ei ehkä ole ihan suotavia, mutta mitäpä sitä ei työrauhansa takaamiseksi kokeilisi. Lukijakunta saa itse päättää ja kokeilla mitkä keinoista menevät ns. jatkoon!
Offi ja muut marketin karkotteet
Oman havaintoni mukaan markettien karkotteet tuoksuvat hyvälle ja niiden teho on melko rajallinen. Lienee lumevaikutus ja enemmän henkistä mielenrauhaa. Toki metsäasiantuntijan tuntee firman vaatteiden lisäksi marketin kassajonossa kevyestä Offin-tuoksusta, ei hajusta.
Hyttyshattu
Ihan pätevä mikäli liikut maastossa pääsääntöisesti itseksesi, etkä tarvitse katsekontaktia muihin ihmisiin. Samalla voit leikkiä Nuuskamuikkusta! Hyttyshatun teho on rajallinen, sillä käsivarret ja muu keho jäävät vaille suojaa.
Nahkahanskat
Mikäli keli on sopiva ja työ ei vaadi paljaita sormia, niin ohuilla nahkahanskoilla saa näppärästi suojattua sormet, ranteet ja kämmenselät. Suojausvaikutus on havaittu hyväksi erityisesti metsäsuunnittelussa jos muu vaatetus on riittävän peittävä.
Vesisade ja tuuli
Kun keli on sellainen, että kukaan ei halua mennä vapaaehtoisesti ulos, eikä kansa viihdy terasseilla, ei myöskään itikat kestä ilmassa. Siispä sadevaatteet päälle, kumisaappaat jalkaan ja raikkaaseen luontoon, työilmahan on aivan loistava!
Ja sitten ne kokeelliset keinot…
Olen työrauhan saavuttamiseksi kokeillut vuosien saatossa erilaisia kokeellisempiakin karkotteita vaatteisiin ja hattuun suihkutettuna, jotka eivät liene ihan suotavia. Ja kuunnellut muitten metsässä liikkuvien neuvoja. Mutta taitaa tuo ihminen hyttyselle niin hyvin maistua, että täydellistä karkoitusratkaisua ei ole vielä keksitty.
Lopuksi voitanee todeta, että itikat kuuluvat kesään ja saattavat kuitenkin olla pienempi paha kuin muutaman kuukauden kuluttua riesaksi muodostuvat hirvikärpäset.
Eikö tee itse mieli lähteä metsään hyttysten ruoaksi? Anna karaistuneiden metsänhoitoyhdistysten asiantuntijoiden ja metsureiden hoitaa työt puolestasi. Ota metsäasioissa yhteys omaan metsäasiantuntijaasi tai yhteystiedot löydät >>
Taina Kekkonen
Metsäasiantuntija Mhy Etelä-Savo
Olen Mhy Etelä-Savon metsäasiantuntija ja toimistopaikkani on Mikkelin toimistolla. Keväällä 2013 teimme kotitilallani sukupolvenvaihdoksen, jonka seurauksena olen päässyt maa- ja metsätalouden harrastajaksi sanan varsinaisessa merkityksessä.
Liittyvät bloggaukset
Joulukuusimuistoja
Anne Rauhamäki
Valtakunnallinen
Tunnustan heti alkuun, että en ole mikään jouluihminen. En erityisesti perusta askartelusta, koristelusta, ruoanlaitosta enkä juhlaperinteistä muutenkaan. Mutta puista minä tykkään, etupäässä kun ovat siellä metsässä ja varsinkin jos itsekin olen siellä. Joten perheen joulukuusivastaavan pesti on yleensä langennut minulle.
