Puumarkkinakatsaus maaliskuu 2025

Metsänomistaja voi nukkua yönsä rauhassa

Maailman geopoliittinen tilanne on muuttunut nopeasti Trumpin presidentiksi valinnan jälkeen. Voiko yksi ihminen tosiaan päättää kenen kanssa kauppaa käydään milläkin ehdoilla? Suomi elää viennistä, josta metsäteollisuustuotteiden viennillä on edelleen suuri merkitys. Metsänomistaja voi alkaa pohtia, onko hänen puilleen jatkossa kysyntää? Metsänomistaja voi nukkua toistaiseksi yönsä rauhassa. Suomalaisella metsäteollisuudella on vahva asema globaaleilla tuotemarkkinoilla. Suomalaisella yksityismetsänomistuksella on taas entistä vahvempi jalansija kotimaisen metsäteollisuuden raaka-ainemarkkinoilla. Puukaupan kvartaali yksittäisillä kuvioilla on 25 vuotta ja silloin kun on tarve toteuttaa puukauppa, on oleellisinta kilpailuttaa puun ostajat ja hyödyntää Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntevaa puukauppapalvelua.

Puukauppa on käynyt ajankohtaan ja varantotilanteeseen nähden melko voimakkaasti alkuvuodesta. Puukauppaa on lisännyt puute kesäkorjuukelpoisista kohteista heikon talven takia. Talvi on loppumassa ennen kuin se ehti kunnolla alkaakaan. Tämä on pakottanut metsäyhtiöt toimimaan. Metsäyhtiöt ovat lisänneet puukaupallista markkinointia houkutellakseen metsänomistajia puukaupoille. Myös puun ajoa varmuusvarastoihin on lisätty, joka näkyy teiltä suurina terminaalivarastojen täyttymisinä. Monin paikoin korjuuyrittäjät ovat jo ilmoittaneet koneiden seisottamisesta korjuuvaurioiden välttämiseksi. Kaikki johtuu siitä, ettei olosuhteisiin sopivia kohteita ole ollutkaan riittävästi ostettuna ja korjuukelit ovat heikentyneet yllättävän nopeasti. Loppuvuoden ostojen lisäämisellä ei ole kyetty kattamaan oikeanlaisia puuvarantoja. Kelirikkokelpoisista kohteista pitäisi olla varastoja ostettuna seuraavien kuukausien ajalle ja sen jälkeen kohteita myös kesäaikaiseen korjuuseen. Kuukauden tuotantomäärään tarvitaan yli 5 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta.

Arvata sopii, miksi metsäteollisuus on lisännyt aktiivisuuttaan. Puun ostot varastoon lienee tarpeeseen nähden heikolla tasolla ja pelkona on puun hinnan kehitys. Metsäteollisuus pyrkii hankkimaan puuta houkuttelemalla metsänomistajia myymään esimerkiksi puun takuuhintaan vedoten. Hintatakuu tarkoittaa, että puukaupassa puun ostaja lupaa korvata tiettyyn rajaan asti puun hinnan nousun loppuvuodesta, mikäli puukauppa solmitaan alkuvuoden aikana. Valveutunut metsänomistaja voi tarkastaa, miten hyvin nämä lupaukset ovat toteutuneet edellisinä vuosina. Puun hinnat nousivat viime vuotena keskimäärin 7 euroa loppuvuotta kohden, jolloin esimerkiksi 2 euron hintatakuuseen sitoutumalla olisi hävinnyt 5 euroa kuutiolta. Keskimääräisessä puukaupassa tämä tarkoittaa reilusti yli parin tuhannen euron menetystä. Viime vuotta edellisenä vuotena uutisten otsikoihin nousivat epäuskoiset metsänomistajat, joille lupauksista huolimatta ei oltu takuuhintaa korvattu juuri lainkaan.

Suomen metsäteollisuuden markkinatilanne on globaalisti vahva. Mikäli tarkastelemme tärkeimpiä vientialueita, niin Euroopan markkinat ovat oleelliset, sillä ne ovat kokonaisuudessaan lähes 60 % metsäteollisuuden viennin arvosta. Yhdysvaltojen osuus yksittäisenä maana on kohtalaisen suuri. Vuonna 2024 se oli kolmanneksi suurin, ollen noin 9 % viennin arvosta. Suurin vientimaa oli Saksa ja toiseksi suurin Kiina. Kokonaisuudessaan esimerkiksi Aasian merkitys metsäteollisuuden viennin arvosta on jo yli viidennes. Voidaan todeta, että Yhdysvaltojen viennin merkitys metsäteollisuudelle ei ole Suomelle täysin korvaamaton. Toisaalta on hyvä pitää yllä suhteita kaikkiin vientimaihin. Yhdysvaltain tullien korotuksella voi olla suurempi merkitys metsäalalle välillisesti siitä, miten metsäteollisuustuotteiden globaalit kauppavirrat voivat muuttua. Kauppasodan uhka on todellinen, mutta ei kannatta kiirehtiä asioiden edelle. Suomen metsäteollisuuden asema on tärkeä globaalissa kaupassa ja vientikohteita on useita. Toisaalta metsäteollisuuden on syytä jatkaa kehitystä tuotannon kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja uusien tuotteiden kehittämiseksi.

Kuukauden nosto:

Metsäteollisuuden tuotantomäärät ovat kehittyneet pääosin positiivisesti viimeisten 60 vuoden aikana. Isoina muutoksina voidaan nähdä se, että kartongin tuotanto ohitti paperin vuonna 2022. Paperin tuotannon menetyksiä ovat korvanneet kartongin lisäksi sellun määrän nousu. Sahatavaratuotannossa voidaan nähdä selkeämpää syklisyyttä tuotantomäärissä. Voidaan myös ihmetellä, ettei metsäteollisuuteen ole syntynyt uutta seurattavaa tuotantolinjaa vuosikymmenien aikana. Toisaalta tuotantolinjojen alla on jalostuneempiakin tuotteita, kuten erikoispaperit ja puukomponentit. Lisäksi esimerkiksi sellusta valmistettava tekstiilikuitu on kehittynyt viime vuosina. Milloin niitä tullaan näkemään tuotantomäärissä itsenäisinä suureina?

Lähde: https://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/metsateollisuuden-tuotantomaarat  

Päivitettyjä tilastoja puumarkkinoilta ja metsäteollisuudesta, metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppojen hintatilastot sekä Luonnonvarakeskuksen puukaupan viikkotilastot löydät osoitteesta https://www.mtk.fi/puumarkkinat

Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r