Lämpimät kelit saavat kirjanpainajankin liikkeelle- Vinkit kirjanpainajantuhojen tunnistamiseen ja hallintaan

Kirjanpainaja voi pienestä koostaan huolimatta aiheuttaa suurtakin tuhoa varttuneissa kuusikoissa. Riskipaikkojen tunnistaminen, riskien ennakointi sekä alkavan kirjanpainajatuhon pysäyttäminen ovat hyviä keinoja tuhojen hallinnassa.

Kirjanpainaja on noin puolen sentin mittainen kuusen nilakerroksessa elävä kaarnakuoriainen. Talvehtimisen jälkeen aikuiset yksilöt heräävät parveilemaan, kun lämpötilat nousevat noin +18–20 asteeseen. Ne iskevät jo valmiiksi heikentyneisiin, kuten juurikäävästä kärsiviin tai tuulen kaatamiin puihin. Jos kirjanpainajakanta on suuri, voi laji iskeytyä myös terveisiin, hyväkuntoisiin puihin. Lämpiminä kesinä kirjanpainajakanta voi kasvaa suureksi, koska se voi munia useamman rinnakkaissukupolven.

Kirjanpainaja kuuluu suomalaiseen metsäluontoon. Sen elinolosuhteet kuitenkin paranevat ilmaston muuttumisen myötä, jolloin myös sen esiintymisestä voi tulla aiempaa yleisempää. 

Riskikohteiden tunnistaminen.

Kevät on ollut tänä vuonna erityisen lämmin, mikä varmasti edesauttaa kirjanpainajien parveilua. Metsänomistajan olisikin hyvä käydä tarkastamassa omien metsiensä kirjanpainajien riskikohteet, jotta tuhoihin pystyttäisiin ennakoimaan jo hyvissä ajoin. Tällaisia riskikohteita ovat mm. alueet, joilla on tuulenkaatoja tai myrskytuhoja, alueet, joilla on havaittu juurikääpää, hakkuuaukkojen reunat ja rinnemetsät sekä alueet, joilla hyönteistuhoja on esiintynyt aiemmin. Aikaisempana vuonna kuolleet puut eivät lisää tuhoriskiä, koska puun nilakerroksen tuhoutumisen myötä puu ei enää anna kirjanpainajalle pesintämahdollisuuksia.  Kannattaa kuitenkin tarkkailla kuolleiden puiden lähialueita ennakoivasti tuhojen varalta.   

Näin tunnistat stressaantuneen ja kirjanpainajan valtaaman puun

Stressaantuneet puut ovat alttiimpia kirjanpainajille. Puun stressaantuminen voi johtua erilaisista ympäristötekijöistä, kuten kuivuudesta, muuttuneista kasvuolosuhteista tai kasvupaikasta. Myös sienitaudit kuten juurikääpä aiheuttavat puun stressaantumista. Stressaantuneen puun tunnistaa yleensä latvuston neulasten värin muutoksista sekä neulasmassan harventumisena.

Kirjanpainajan iskeytymisen puuhun voidaan tunnistaa monella tavalla. Tuulen kaatamissa puissa kirjanpainajan esiintymisen voidaan havaita ruskeista purukasoista sekä pienistä rei´istä rungon päällä. Pystyssä olevista kuusista ruskeaa purua voi löytyä rungon tyveltä, kaarnasta tai oksahangoista sekä iskeytymisreikiä. Kirjanpainajan pitkälle edenneestä pesiytymisestä kertoo myös puun kuoren irtoaminen isoina levyinä.  Puu puolustautuu kirjanpainajan hyökkäykseltä pihkan avulla, joten puun rungolla valuva tuore pihkavuoto voi myös kertoa kirjanpainajan iskeytymisestä.

Mitä kirjanpainajan valtaamille puille voi tehdä?

Kirjanpainajan havaitsemisen yhteydessä kannattaa alussa tarkastella tuhon laajuutta. Kuolleet puut, joista kaarna on jo irronnut, voidaan jättää metsään lahopuiksi. Lahopuut antavat asuinsijan kirjanpainajan luontaisille vihollisille. Lahopuulla on myös luonnon monimuotoisuuden kannalta oma tehtävänsä.

Kirjanpainajan valtaamat kuuset, joissa kuori on vielä kiinni ja neulaset latvustossa suositellaan poistettavaksi maastosta. Jos puita ei pystytä poistamaan, voidaan puut kuoria puun nilakerroksen kuivattamiseksi.

Jos vahingoittuneita puita on runsaasti, tulisi puut korjata metsätuholain asettamien määräaikojen puitteissa. Alueelle voidaan suorittaa myös ennakoivia hakkuutoimenpiteitä tuhojen laajenemisen estämiseksi. Isompien tuhojen osalta olisi hyvä kääntyä aina metsäammattilaisen puoleen.

Kirjanpainajatuhoihin voidaan varautua jo metsää uudistettaessa valitsemalla oikea puulaji oikealle kasvupaikalle sekä suosimalla puiden sekaviljelyä.

Lisää tietoa kirjanpainajasta, sekä kirjanpainatuhoihin liittyvistä toimenpiteistä saat metsäasiantuntijoiltamme.  

Lähde: Suomen metsäkeskuksen kirjanpainajaopas https://mappi.metsakeskus.fi/catalog/Mappi/r/932/viewmode=infoview