Metsänhoitoyhdistys Lapin säännöt

1. Nimi, kotipaikka ja toimialue

Yhdistyksen nimi on Metsänhoitoyhdistys Lappi ry. Yhdistyksen kotipaikka on Pello ja sen toimialueena on Ranuan, Simon, Tervolan, Kemin, Keminmaan, Tornion, Ylitornion, Pellon, Kolarin, Muonion, Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat.

Yhdistys on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n rekisteröity jäsenyhdistys. Maa- ja
metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:tä nimitetään jäljempänä keskusliitoksi.

2. Tarkoitus ja tehtävät

Metsänhoitoyhdistys toimii toimialueellaan metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta
(1090/2013) mukaisena metsänomistajien yhteisönä, jonka tarkoituksena on edistää jäsentensä
harjoittaman metsätalouden kannattavuutta ja heidän metsätaloudelleen asettamiensa muiden
tavoitteiden toteutumista sekä edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien
hoitoa ja käyttöä sekä valvoa jäsentensä etua.

Metsänhoitoyhdistys antaa jäsenilleen ja toimialueensa muille metsänomistajille metsätalouden
harjoittamisessa tarvittavia palveluja:

toimii jäsentensä etujärjestönä
tarjoaa metsätalouden harjoittamisessa tarvittavia tietoja ja asiantuntijapalveluja
antaa neuvoja ja suosituksia metsän hoidossa ja käytössä
avustaa puukaupassa ja voi harjoittaa myös metsäkiinteistöjen välitystä
avustaa puutavaran hankinnassa, puunkorjuussa ja muussa metsän käytössä
laatii metsäsuunnitelmia
suunnittelee ja toteuttaa metsätalouden töitä
järjestää metsänomistajien käytettäväksi ammattihenkilöstön palveluja
tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa selvityksiä, tiedonantoja ja lausuntoja sekä
muilla mahdollisilla toimilla toteuttaa tarkoitustaan

Yhdistys voi antaa palvelujaan metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta (1090/2013) annetun lain
rajoissa myös muille kuin jäsenilleen, milloin tämä toiminta ei vähennä jäsenmetsänomistajien
mahdollisuutta saada palvelua.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia.

3. Jäsenyys

Metsänhoitoyhdistyksen jäseniä voivat olla metsänomistajat, joilla on omistus- tai hallintaoikeus
metsään sekä yhteisomistuksessa olevan kiinteistön yhteisomistajat tai yhteismetsän osakkaat
siten kuin metsänhoitoyhdistyksestä annetun lain 2 § (534/1998) ja metsänhoitoyhdistyksistä
annetun lain muuttamisesta 6 § (1090/2013) säädetään.
Jäsenyys tulee voimaan, kun yhdistyksen hallitus on jäseneksi liittymisen hyväksynyt.

Yhdistyksellä voi olla kannatusjäseniä, joilla ei ole äänioikeutta

4. Jäsenen erottaminen ja eroaminen

Hallitus on oikeutettu erottamaan jäsenen, joka on toiminut vastoin näitä sääntöjä tai muuten
vahingoittanut metsänhoitoyhdistystä, keskusliittoa tai sen jäsenyhdistystä.

Hallituksen päätöksestä voi jäsen vedota yhdistyksen valtuustolle kirjallisesti kuukauden kuluessa
erottamispäätöksestä tiedon saatuaan.

Jos jäsen haluaa itse erota, tehköön siitä kirjallisen ilmoituksen hallitukselle taikka sen
puheenjohtajalle. Eroaminen astuu voimaan heti, mutta jäsen on velvollinen maksamaan
jäsenmaksun eroamisvuoden loppuun saakka.

5. Jäsenmaksut ja muut yhdistyksen perimät maksut

Yhdistyksen antamasta ammattiavusta ja palveluista peritään yhdistyksen hallituksen päättämä
toimitusmaksu.

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on velvollisuus suorittaa vuosittain valtuuston syyskokouksen
päättämä jäsenmaksu, mikä voi olla porrastettu metsän pinta-alan perusteella.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu MTK keskusliittoon muodostuu vuosittain keskusliiton
valtuuskunnan päättämästä metsänomistajien yhteiseen edunvalvontaan käytettävästä
perusjäsenten lisäjäsenmaksusta eli edunvalvontamaksusta, jonka perusjäsen on velvoitettu
maksamaan metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun yhteydessä. Myös edunvalvontamaksu voi olla
porrastettu perusjäsenen elinkeinotoiminnan laajuuteen liittyvillä perusteilla.

Yhdistyksellä voi olla erillinen liittymismaksu, minkä suuruudesta ja perimisajankohdasta päättää
valtuusto.

Yhtymän, kuolinpesän ja muiden yhteisetuuksien ollessa metsänhoitoyhdistyksen jäsen kukin
yhteisomistaja voidaan hyväksyä metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi. Yhteisomistuksessa olevalta
tilalta jäsenmaksu on maksettava koko tilan osalta (tilakohtainen maksu).

Yhteismetsälaissa (109/2003) tarkoitetun yhteismetsän ollessa metsänhoitoyhdistyksen jäsen,
yhteismetsän osakas voidaan myös hyväksyä metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi.

Kannatusjäsenet maksavat valtuuston syyskokouksen päättämää kannatusjäsenmaksua.
Kannatusjäseninä oleville opiskelijoille voidaan määrätä alennettu jäsenmaksu.

Kunniajäsenen arvon voi yhdistyksen kokous myöntää hallituksen esityksestä henkilölle, joka on
ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen toimintaa.

6. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja varapuheenjohtaja
sekä hallituksen määräämät henkilöt, kukin yksin.

7. Tilit

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kuukausi
ennen valtuuston kevätkokousta. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle
viimeistään neljätoista päivää ennen valtuuston kevätkokousta.

Yhdistyksellä on yksi auktorisoitu tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja tai vastaava yhteisö,
jolloin varatilintarkastajaa ei tarvita.

8. Valtuusto

Yhdistyksen jäsenten päätösvaltaa käyttää yhdistyksen jäsenten vaaleilla valitsemat valtuutetut,
jotka muodostavat valtuuston. Yhdistyksen valtuustoon kuuluu 25 neljäksi vuodeksi valittua
valtuutettua ja 8 varavaltuutettua, joiden tulee olla yhdistyksen jäseniä tai jäseninä olevien
oikeushenkilöiden ehdottamia henkilöitä. Jäsen voi olla mukana ehdokkaiden asettamiseksi vain
yhdessä hakemuksessa ja se saa sisältää ehdokkaita enintään saman määrän kuin on hakijoita.

Mikäli ehdokkaita on asetettu enintään se määrä, mitä valtuustoon valitaan valtuutettuja,
vaalitoimikunta vahvistaa vaalin tuloksen ehdokasasettelun mukaiseksi. Mikäli ehdokkaiden
lukumäärä on alle kolme neljäsosaa valtuutettujen lukumäärästä, on ehdokasasettelu järjestettävä
välittömästi uudelleen.

Valtuutetut valitaan enemmistövaalitapaa noudattaen. Mikäli saman äänimäärän saaneita on
useita, mutta heitä kaikkia ei voida valita, ratkaisee asian arpa. Saman periaatteen mukaisesti
valitaan varavaltuutetut, jotka siirtyvät valtuutetuksi vaalitoimikunnan määräämässä järjestyksessä.
Valtuutettujen toimikausi alkaa vaalituloksen vahvistamista seuraavan kalenterivuoden alusta
alkaen.

Mikäli valtuutettu luopuu yhdistyksen jäsenyydestä, eroaa valtuustosta tai on muutoin estynyt
osallistumaan valtuuston kokoukseen, tulee varavaltuutettu hänen sijaansa.

Valtuusto on päätösvaltainen, kun yli puolet valtuutettujen lukumäärästä on läsnä.

Valtuusto kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen, kevätkokoukseen ja
syyskokoukseen. Kevätkokous on pidettävä huhtikuun 15. päivään mennessä ja syyskokous loka-joulukuussa.

Hallitus kutsuu valtuuston koolle kullekin jäsenelle vähintään seitsemän päivää ennen kokousta
lähetetyllä kirjeellä tai sähköpostitse. Tähän aikaan luetaan mukaan kokouspäivä ja kirjeen
lähettämispäivä.

Mikäli joku valtuutettu haluaa saada jonkin asian valtuustossa käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava
siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään 14 päivää ennen valtuuston kokousta. Valtuusto voi ottaa
käsiteltäväkseen myös kokouskutsussa mainitsemattoman asian, mikäli asian esille ottamista
kannattaa vähintään 3/4 valtuutetuista.

Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, valtuuston kokous
niin päättää tai jos vähintään 1/10 valtuuston jäsenistä pyytää sitä ilmoittamaansa asiaa varten
hallitukselta kirjallisesti. Tällöin valtuuston kokous on pidettävä kuukauden kuluessa edellä
mainitun pyynnön saapumisesta hallituksen puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle.

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1.valitaan kokoukselle puheenjohtaja valtuuston jäsenistä ja sihteeri
2.valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3.todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4.hyväksytään kokouksen työjärjestys
5.vahvistetaan yhdistyksen toimintasuunnitelma seuraavaa kalenterivuotta varten
6.päätetään valtuuston, hallituksen ja vaalitoimikunnan sekä muiden valtuuston valitsemien
kokousedustajien kokouspalkkiot ja kulukorvausten perusteet.
7.valitaan joka toinen vuosi seuraavalle toimikaudelle hallituksen jäsenet
8.Valitaan yhdistyksen edustaja ja varaedustaja MTK:n metsävaltuuskuntaan.
9.päätetään tilintarkastajan palkkiosta
10.valitaan tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja
hallintoa
11.päätetään metsänhoitoyhdistyksen jäseniltä ja muilta jäseniltä perittävät jäsenmaksut ja
liittymismaksut
12.vahvistetaan tulo- ja menoarvio seuraavaa tilivuotta varten
13.valitaan yhdistyksen edustajat muihin sellaisiin keskusjärjestöihin ja muihin yhteisöihin, joissa
yhdistys on jäsenenä ja joihin valtuusto on erikseen päättänyt valita yhdistyksen edustajat.
14.päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista
15.käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat
16.päätetään muista sääntöjen mukaan valtuustolle kuuluvista asioista

Valtuuston kokouksissa on kullakin valtuutetulla yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.
Päätökseksi tulee mielipide, jota yli puolet äänestykseen osallistuneista on kannattanut. Jos äänet
menevät tasan, tulee päätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa
ratkaisee arpa.

Valtuuston kokouksen puheenjohtaja huolehtii siitä, että valtuuston kokouksista laaditaan
pöytäkirja, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa yhdessä kokouksen sihteerin kanssa.

Valtuustolla on valta vapauttaa valitsemansa hallituksen jäsen tai koko hallitus ennen toimikauden
päättymistä.

9. Jäsenäänestys

Yhdistyksen valtuusto vahvistaa äänestys- ja vaalijärjestyksen, johon otetaan tarvittavat vaaleja
koskevat määräykset. Valtuusto valitaan postitse lain voimaan tulon (1.1.2015) jälkeisissä
ensimmäisissä vaaleissa ja sen jälkeen postitse erillisissä äänestystilaisuuksissa tai
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla noudattaen enemmistö-vaalitapaa
valtuuston päättämässä yhdistyksen äänestys- ja vaalijärjestyksessä määriteltävällä tavalla.

Vaalikelpoisia ovat 18 vuotta täyttäneet sääntöjen 3§:n 1 momentissa mainitut yhdistyksen jäsenet.

Valtuuston vaalissa ei vaalikelpoinen ole metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa oleva
toimihenkilö.

10. Hallitus

Yhdistyksen toimeenpaneva elin on hallitus, johon kuuluu 7 valtuuston valitsemaa jäsentä.
Hallituksen jäsenen on oltava metsänhoitoyhdistyksen jäsen tai jäsenenä olevan
oikeustoimihenkilön valtuuttama henkilö. Jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta ja toimikausi
alkaa valtuuston syyskokousta seuraavan kalenterivuoden alusta alkaen.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kalenterivuodeksi
kerrallaan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan
kutsusta tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä puheenjohtajalta sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja
ja vähintään puolet hallituksen koko jäsenmäärästä on läsnä. Jos hallituksen kokouksessa
äänestetään, päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Hallituksen kokouksista on pidettävä
päätöspöytäkirjaa.

Hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

Hallitus ottaa ja erottaa yhdistyksen toiminnanjohtajan ja muut vakituisessa työsuhteessa
yhdistykseen olevat toimihenkilöt.

11. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätöksen yhdistyksen purkamisesta ja sääntöjen muuttamisesta tekee metsänhoitoyhdistyksen
valtuusto. Päätös tulee voimaan, jos sitä kannattaa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä
valtuuston kokouksessa. Sääntöjen muuttamista tai yhdistyksen purkamista koskeva asia on
mainittava kokouskutsussa.

Metsänhoitoyhdistyksen sääntöihin ja niihin tehtäviin muutoksiin vaaditaan keskusliiton
johtokunnan hyväksyntä.

12. Asema järjestössä

Metsänhoitoyhdistyksen tulee toiminnassaan noudattaa myös keskusliiton toimintaperiaatteita ja
sääntöjä.

13. Yhdistyksen varojen käyttö sen purkautuessa

Yhdistyksen purkautuessa tai tultua lakkautetuksi sen varat ja velat luovutetaan sen toimintaa
jatkavalle rekisteröidylle yhdistykselle tai muulle oikeuskelpoiselle, vastaavia tarkoitusperiä ajavalle
metsänomistajien muodostamalle yhteisölle käytettäväksi yksityismetsätalouden edistämiseen
yhdistyksen toimialueella yhdistyksen viimeisen kokouksen tekemän päätöksen mukaisesti.
Testamentilla tai lahjana saadut varat on kuitenkin käytettävä niitä annettaessa määrättyyn
tarkoitukseen tai ellei se ole mahdollista, johonkin sitä lähellä olevaan tarkoitukseen.

14. Siirtymäsäännökset

Nämä säännöt tulevat voimaan 1.1.2021, kun ne on merkitty yhdistysrekisteriin.

15. Yhdistyslain määräykset

Muutoin noudatetaan metsänhoitoyhdistyslain, metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta annetun
lain sekä yhdistyslain säännöksiä.