Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan säännöt
Voimassaolevat säännöt: 10.06.2021 10:22:20
1 Nimi, kotipaikka ja toimialue
Yhdistyksen nimi on Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala ry.
Yhdistyksen kotipaikka on Lappeenranta ja sen toimialueena on
ensisijaisesti Etelä-Karjalan maakunta.
2
Tarkoitus ja tehtävät
Metsänhoitoyhdistys toimii toimialueellaan metsänhoitoyhdistyksistä
annetun lain muuttamisesta (1090/2013) mukaisena metsänomistajien
yhteisönä, jonka tarkoituksena on edistää jäsentensä harjoittaman
metsätalouden kannattavuutta ja heidän metsätaloudelleen
asettamiensa muiden tavoitteiden toteutumista sekä edistää
taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien
hoitoa ja käyttöä sekä valvoa jäsentensä etua.
Metsänhoitoyhdistys antaa jäsenilleen ja toimialueensa muille
metsänomistajille metsätalouden harjoittamisessa tarvittavia
palveluja:
1.toimii jäsentensä etujärjestönä
2.tarjoaa metsätalouden harjoittamisessa tarvittavia tietoja ja
palveluja
3.avustaa puukaupassa ja muussa metsän käytössä
4.suunnittelee ja toteuttaa metsänhoitotöitä ja puunkorjuuta
5.tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa selvityksiä, tiedonantoja
ja lausuntoja
6.muilla mahdollisilla toimilla toteuttaa tarkoitustaan
Yhdistys voi antaa palvelujaan metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta
(1090/2013) annetun lain rajoissa myös muille kuin jäsenilleen,
milloin tämä toiminta ei vähennä jäsenmetsänomistajien
mahdollisuutta saada palvelua.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan testamentteja ja
lahjoituksia.
3
Jäsenyys
Metsänhoitoyhdistyksen jäseniä voivat olla metsänomistajat, joilla
on omistus- tai hallintaoikeus metsään sekä yhteisomistuksessa
olevan kiinteistön yhteisomistajat tai yhteismetsän osakkaat siten
kuin metsänhoitoyhdistyksestä annetun lain 2 § (534/1998) ja
metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta 6 § (1090/2013)
säädetään.
Jäsenyys tulee voimaan, kun yhdistyksen hallitus on jäseneksi
liittymisen hyväksynyt.
Yhdistyksellä voi olla kannatusjäseniä, joilla ei ole äänioikeutta
Sivu: 2(8)
4
Jäsenen erottaminen ja eroaminen
Hallitus on oikeutettu erottamaan jäsenen, joka on toiminut vastoin
näitä sääntöjä tai muuten vahingoittanut metsänhoitoyhdistystä,
keskusliittoa tai sen jäsenyhdistystä.
Hallituksen päätöksestä voi jäsen vedota yhdistyksen valtuustolle
kirjallisesti kuukauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon
saatuaan.
Jos jäsen haluaa itse erota, tehköön siitä kirjallisen ilmoituksen
hallitukselle taikka sen puheenjohtajalle.
Jäsen voidaan katsoa eronneeksi yhdistyksestä, mikäli hän ei ole
maksanut jäsenmaksuaan kalenterivuoden loppuun mennessä sen
erääntymisestä. Näin eronneiksi todettavista jäsenistä hallitus
tekee erillisen päätöksen kokouksessaan.
5
Jäsenmaksut ja muut yhdistyksen perimät maksut
Yhdistyksen antamasta ammattiavusta ja palveluista peritään
yhdistyksen hallituksen päättämä toimitusmaksu.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on velvollisuus suorittaa
vuosittain valtuuston syyskokouksen päättämä jäsenmaksu, mikä voi
olla porrastettu metsän pinta-alan perusteella.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu MTK keskusliittoon muodostuu
vuosittain keskusliiton valtuuskunnan päättämästä metsänomistajien
yhteiseen edunvalvontaan käytettävästä perusjäsenten
lisäjäsenmaksusta eli edunvalvontamaksusta, jonka perusjäsen on
velvoitettu maksamaan metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun yhteydessä.
Myös edunvalvontamaksu voi olla porrastettu perusjäsenen
elinkeinotoiminnan laajuuteen liittyvillä perusteilla.
Yhdistyksellä voi olla erillinen liittymismaksu, minkä suuruudesta
ja perimisajankohdasta päättää valtuusto.
Yhtymän, kuolinpesän ja muiden yhteisetuuksien ollessa
metsänhoitoyhdistyksen jäsen kukin yhteisomistaja voidaan hyväksyä
metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi. Yhteisomistuksessa olevalta
tilalta jäsenmaksu on maksettava koko tilan osalta (tilakohtainen
maksu).
Yhteismetsälaissa (109/2003) tarkoitetun yhteismetsän ollessa
metsänhoitoyhdistyksen jäsen, yhteismetsän osakas voidaan myös
hyväksyä metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi.
Kannatusjäsenet maksavat valtuuston syyskokouksen päättämää
kannatusjäsenmaksua. Kannatusjäseninä oleville opiskelijoille
voidaan määrätä alennettu jäsenmaksu.
6
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Sivu: 3(8)
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja johtaja,
kumpikin yksin sekä hallituksen varapuheenjohtaja tai hallituksen
määräämät henkilöt, kaksi yhdessä.
7
Tilit
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös on annettava tilintarkastajalle viimeistään kuukausi
ennen valtuuston kevätkokousta. Tilintarkastajan tulee antaa
kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään neljätoista päivää
ennen valtuuston kevätkokousta.
Yhdistyksellä on yksi auktorisoitu tilintarkastaja ja yksi
varatilintarkastaja tai vastaava yhteisö, jolloin
varatilintarkastajaa ei tarvita.
8
Valtuusto
Yhdistyksen jäsenten päätösvaltaa käyttää yhdistyksen jäsenten
vaaleilla valitsemat valtuutetut, jotka muodostavat valtuuston.
Yhdistyksen valtuustoon kuuluu 25 neljäksi vuodeksi valittua
valtuutettua ja 7 varavaltuutettua, joiden tulee olla yhdistyksen
jäseniä tai jäseninä olevien oikeushenkilöiden ehdottamia
henkilöitä. Jäsenellä on oikeus asettua ehdokkaaksi valtuuston
vaaleissa valittavaksi valtuutetuksi tai asettaa enintään kaksi
äänioikeutettua jäsentä ehdokkaiksi.
Mikäli ehdokkaita on asetettu enintään se määrä, mitä valtuustoon
valitaan valtuutettuja, vaalitoimikunta vahvistaa vaalin tuloksen
ehdokasasettelun mukaiseksi. Mikäli ehdokkaiden lukumäärä on alle
kolme neljäsosaa valtuutettujen lukumäärästä, on ehdokasasettelu
järjestettävä välittömästi uudelleen.
Valtuutetut valitaan suhteellista vaalitapaa noudattaen. Vaali
toimitetaan ehdokaslistoja käyttäen, mutta siten, että kukin ääni
annetaan jollekin ehdokaslistassa olevalle ehdokkaalle, jolloin
kullakin ehdokaslistalla ääniä eniten saanut saa vertausluvukseen
ehdokaslistan saaman koko äänimäärän, toisena oleva puolet
äänimääristä, kolmantena oleva yhden kolmannesosan äänimääristä ja
niin edelleen ja valituksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden
vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä. Mikäli saman vertausluvun
saaneita on useita, mutta heitä kaikkia ei voida valita, ratkaisee
asian arpa. Saman periaatteen mukaisesti valitaan varavaltuutetut,
jotka siirtyvät valtuutetuksi vaalitoimi-kunnan määräämässä
järjestyksessä. Valtuutettujen toimikausi alkaa vaalituloksen
vahvistamista seuraavan kalenterivuoden alusta alkaen.
Mikäli valtuutettu luopuu yhdistyksen jäsenyydestä, eroaa
valtuustosta tai on muutoin pysyvästi estynyt osallistumaan
valtuuston kokoukseen, tulee varavaltuutettu hänen sijaansa.
Valtuusto valitsee syyskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan
valtuuston puheenjohtajan. Valtuuston puheenjohtajan toimikausi
Sivu: 4(8)
alkaa kalenterivuoden alussa.
Valtuusto on päätösvaltainen, kun yli puolet valtuutettujen
lukumäärästä on läsnä.
Valtuusto kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen,
kevätkokoukseen ja syyskokoukseen. Kevätkokous on pidettävä
huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokous loka-joulukuussa.
Hallitus kutsuu valtuuston koolle kullekin jäsenelle vähintään
seitsemän päivää ennen kokousta lähetetyllä kirjeellä tai
sähköpostitse. Tähän aikaan luetaan mukaan kokouspäivä ja kirjeen
lähettämispäivä.
Mikäli joku valtuutettu haluaa saada jonkin asian valtuustossa
käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti
hallitukselle viimeistään 14 päivää ennen valtuuston kokousta.
Valtuusto voi ottaa käsiteltäväkseen myös kokouskutsussa
mainitsemattoman asian, mikäli asian esille ottamista kannattaa
vähintään 3/4 valtuutetuista.
Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen
tarpeelliseksi, valtuuston kokous niin päättää tai jos vähintään
1/10 valtuuston jäsenistä pyytää sitä ilmoittamaansa asiaa varten
hallitukselta kirjallisesti. Tällöin valtuuston kokous on pidettävä
kuukauden kuluessa edellä mainitun pyynnön saapumisesta hallituksen
puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle.
Valtuuston kokouksen avaa ja puhetta johtaa valtuuston
puheenjohtaja. Puheenjohtajan ollessa estynyt kokoukselle valitaan
puheenjohtaja. Tässä tapauksessa kokouksen avaa iältään vanhin läsnä
oleva valtuutettu.
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat
- valitaan kokoukselle tarvittaessa puheenjohtaja valtuuston
jäsenistä ja sihteeri - valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- päätetään kokouksen julkisuudesta ja puheoikeudesta kokouksessa
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- esitetään hallituksen kertomus yhdistyksen päättyneen vuoden
toiminnasta - esitetään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle, johtajalle ja muille tilivelvollisille
edellisen vuoden toiminnasta ja varojen käytöstä
9.valitaan vaalitoimikunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja
jäsenet joka neljäs vuosi äänestys- ja vaalijärjestyksen mukaan,
jolloin päätetään myös vaalitoimikunnan kokouspalkkiot ja
kulukorvausten perusteet - päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista
- käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat
- päätetään muista sääntöjen mukaan valtuustolle kuuluvista
asioista
Sivu: 5(8)
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat - valitaan kokoukselle tarvittaessa puheenjohtaja valtuuston
jäsenistä ja sihteeri - valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- päätetään kokouksen julkisuudesta ja puheoikeudesta kokouksessa
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- vahvistetaan yhdistyksen toimintasuunnitelma seuraavaa
kalenterivuotta varten - päätetään valtuuston, hallituksen, hallituksen työvaliokunnan ja
hallintoa valmistelevan toimikunnan sekä muiden kokousedustajien
kokouspalkkiot ja puheenjohtajille maksettavista palkkioista sekä
kulukorvausten perusteet - valitaan joka toinen vuosi valtuuston puheenjohtaja seuraavalle
kaksivuotiskaudeksi - päätetään hallitukseen valittavien jäsenten määrä
- valitaan hallituksen jäsenet seuraavaksi kahdeksi
kalenterivuodeksi erovuoroisten tilalle - päätetään tilintarkastajan palkkiosta
- valitaan tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja
tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa - päätetään metsänhoitoyhdistyksen jäseniltä ja muilta perittävät
jäsenmaksut ja liittymismaksut - vahvistetaan tulo- ja menoarvio seuraavaa tilivuotta varten
- päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista
- käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat
- päätetään muista sääntöjen mukaan valtuustolle kuuluvista
asioista
Valtuuston kokouksissa on kullakin valtuutetulla yksi ääni.
Valtakirjalla ei saa äänestää. Päätökseksi tulee mielipide, jota yli
puolet äänestykseen osallistuneista on kannattanut. Jos äänet
menevät tasan, tulee päätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja
on yhtynyt, paitsi vaaleissa ratkaisee arpa.
Valtuuston kokouksen puheenjohtaja huolehtii siitä, että valtuuston
kokouksista laaditaan pöytäkirja, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa
yhdessä kokouksen sihteerin kanssa.
Valtuustolla on valta vapauttaa valitsemansa hallituksen jäsen tai
koko hallitus ennen toimikauden päättymistä.
Valtuuston puheenjohtajan ja hallituksen toimikausi päättyy aina
sinä päivänä, kun joka neljäs vuosi vaaleilla valittu uusi valtuusto
kokoontuu ensimmäisen kerran vaalien jälkeen tammi-huhtikuussa ja
valitsee kokouksessaan uuden valtuuston puheenjohtajan ja
hallituksen. Näiden toimikausi alkaa heti kokouksen jälkeen. Uuden
valtuuston ensimmäisessä kokouksessa puheenjohtajana toimii
vaaleissa valitun uuden valtuuston vanhin valtuutettu. Valitun
valtuuston puheenjohtajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan
vuoden lopussa ja hallituksen jäsenistä puolen toimikausi päättyy
valinta vuoden lopussa ja loppujen jäsenten valintavuotta seuraavan
vuoden lopussa. Hallituksen jäsenten osalta eroamisjärjestys
määräytyy arvan mukaan.
Sivu: 6(8)
9
Jäsenäänestys
Yhdistyksen valtuusto vahvistaa äänestys- ja vaalijärjestyksen,
johon otetaan tarvittavat vaaleja koskevat määräykset. Valtuusto
valitaan postitse erillisissä äänestystilaisuuksissa tai
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
noudattaen suhteellista -vaalitapaa valtuuston päättämässä
yhdistyksen äänestys- ja vaalijärjestyksessä määriteltävällä
tavalla.
Vaalikelpoisia ovat 18 vuotta täyttäneet sääntöjen 3§:n 1 momentissa
mainitut yhdistyksen jäsenet.
Valtuuston vaalissa vaalikelpoinen ei ole metsänhoitoyhdistyksen
palveluksessa pysyvässä työsuhteessa oleva henkilö.
10
Hallitus
Yhdistyksen toimeenpaneva elin on hallitus, johon kuuluu 4-9
valtuuston valitsemaa jäsentä. Hallituksen jäsenten lukumäärän
päättää valtuusto kokouksessaan. Hallitusta valittaessa alueellinen
ja muu metsänomistajakunnan tasapuolinen edustus pyritään
huomioimaan.
Hallituksen puheenjohtajana voi toimia yhtäjaksoisesti enintään 2
täyttä valtuustokautta, eikä siihen lueta muuta aikaa hallituksessa.
Hallituksen jäsenenä voi olla yhtäjaksoisesti enintään 3 täyttä
valtuustokautta.
Hallituksen jäsenen on oltava metsänhoitoyhdistyksen jäsen tai
jäsenenä olevan oikeustoimihenkilön valtuuttama henkilö. Jäsenen
toimikausi on kaksi kalenterivuotta ja toimikausi alkaa valtuuston
syyskokousta seuraavan kalenterivuoden alusta alkaen, paitsi joka
neljäs vuosi, jolloin toimikausi alkaa heti vaaleilla valitun uuden
valtuuston ensimmäisen kokouksen jälkeen.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai
hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai kun
vähintään kaksi hallituksen jäsentä puheenjohtajalta sitä vaatii.
Valtuuston puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen
kokouksissa.
Hallitus nimeää yhdistyksen edustajat niihin järjestöihin ja
yhteisöihin, joissa yhdistys on jäsenenä.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä
ollessaan varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen koko
jäsenmäärästä on läsnä. Jos hallituksen kokouksessa äänestetään,
päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet
annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan
ääni. Hallituksen kokouksista on pidettävä päätöspöytäkirjaa.
Sivu: 7(8)
Hallitus voi päättää yhdistyksen kiinteän omaisuuden ostamisesta ja
myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä taikka yhdistyksen
toiminnan kannalta muun huomattavan omaisuuden myynnistä.
Hallitus ottaa ja erottaa yhdistyksen johtajan ja päälliköt.
Hallitus voi perustaa työvaliokunnan, jonka jäsenet ja tehtävät
hallitus päättää perustamisen yhteydessä. Työvaliokunta toimii
hallituksen alaisuudessa, eikä sillä ole itsenäistä päätösvaltaa
tehtävässään.
11
Hallintoa valmisteleva toimikunta
Hallintoa valmistelevan toimikunnan tehtävänä on tehdä esitykset
valtuustolle hallituksen jäsenistä ja valtuuston puheenjohtajasta
sekä vaalitoimikunnan jäsenistä. Toimikunnalla ei ole päätösvaltaa
käsittelemissään asioissa, vaan se tekee vain esityksiä
valtuustolle.
Lisäksi hallintoa valmistelevan toimikunnan tehtävänä on tehdä
esitys valtuustolle hallituksen jäsenten ja valtuuston
puheenjohtajan sekä toimikuntien ja työvaliokuntien jäsenten
kokouspalkkioista, kuukausipalkkioista ja kulukorvauksista.
Hallintoa valmisteleva toimikunta tekee esityksen valtuustolle
valtuustonjäsenten kokouspalkkioista.
Hallintoa valmistelevaan toimikuntaan kuuluvat valtuuston ja
hallituksen puheenjohtajat ja hallituksen varapuheenjohtaja sekä
kaksi vanhinta valtuuston jäsentä. Hallintoa valmisteleva
toimikunnan puheenjohtajana toimii hallituksen puheenjohtaja, joka
kutsuu toimikunnan jäsenet kokoukseen. Toimikunnan sihteerinä toimii
johtaja, jolla ei ole äänivaltaa toimikunnan kokouksissa.
Hallintoa valmisteleva toimikunta on päätösvaltainen, kun
puheenjohtaja ja vähintään kaksi sen jäsenistä on läsnä. Jos
hallintoa valmistelevantoimikunnan kokouksessa äänestetään,
päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet
annetuista äänistä. Jos äänet menevät tasan, tulee päätökseksi se
mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa
ratkaisee arpa. Hallintoa valmistelevan toimikunnan kokouksista on
pidettävä päätöspöytäkirjaa, joka on toimitettava valtuutetuille
kokouskutsun mukana.
12
Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätöksen yhdistyksen purkamisesta ja sääntöjen muuttamisesta tekee
metsänhoitoyhdistyksen valtuusto. Päätös tulee voimaan, jos sitä
kannattaa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä valtuuston
kokouksessa. Sääntöjen muuttamista tai yhdistyksen purkamista
koskeva asia on mainittava kokouskutsussa.
Metsänhoitoyhdistyksen sääntöihin ja niihin tehtäviin muutoksiin
vaaditaan Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n
Sivu: 8(8)
johtokunnan hyväksyntä.
13
Asema järjestössä
Metsänhoitoyhdistys on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
MTK ry:n rekisteröity jäsenyhdistys. Metsänhoitoyhdistyksen tulee
toiminnassaan noudattaa myös Maa- ja metsätaloustuottajain
Keskusliitto MTK ry:n toimintaperiaatteita ja sääntöjä.
14
Yhdistyksen varojen käyttö sen purkautuessa
Yhdistyksen purkautuessa tai tultua lakkautetuksi sen varat ja velat
luovutetaan sen toimintaa jatkavalle rekisteröidylle yhdistykselle
tai muulle oikeuskelpoiselle, vastaavia tarkoitusperiä ajavalle
metsänomistajien muodostamalle yhteisölle käytettäväksi
yksityismetsätalouden edistämiseen yhdistyksen toimialueella
yhdistyksen viimeisen kokouksen tekemän päätöksen mukaisesti.
Testamentilla tai lahjana saadut varat on kuitenkin käytettävä niitä
annettaessa määrättyyn tarkoitukseen tai ellei se ole mahdollista,
johonkin sitä lähellä olevaan tarkoitukseen.
15
Siirtymäsäännökset
Nämä säännöt tulevat voimaan, kun ne on merkitty
yhdistysrekisteriin.
Valtuuston kokoa koskevaa pykälää sovelletaan ensimmäisen kerran
syksyllä 2024 uutta valtuustoa valittaessa.
16
Yhdistyslain määräykset
Muutoin noudatetaan metsänhoitoyhdistyslain, metsänhoitoyhdistyslain
muuttamisesta annetun lain sekä yhdistyslain säännöksiä.
