Vuoden pimein aika – maastovaatteiden värillä on väliä

Valtakunnallinen

Mhy blogi pimeä syksy

Elämme vuoden pimeintä aikaa. Päivät lyhenevät lyhenemistään ja kellojakin siirrettiin jälleen tunti kesään päin, eli illan hämärä tulee entistäkin aikaisemmin. Siksipä kirjoittelenkin seuraavat kappaleet näkyvyydestä, sillä hämäryydestä huolimatta jokaisen meistä tulisi tulla nähdyksi.

Väriä päälle maastoon

Syksy on tuonut metsään ja metsäteille marjastajien ja ulkoilijoiden lisäksi myös metsästäjät. Oman turvallisuuden tähden on hyvä käyttää näkyvää vaatetusta maastossa liikuttaessa. Koskaan kun ei tiedä, jos oma kulkureitti risteää metsästystilanteen kanssa. Valpas liikkuja huomaa mahdollisen metsästystilanteen tutkapannallisesta koirasta, iloisesta haukunnasta tai yllättävästä liikenneruuhkasta metsätiellä. Harmillisesti ulkoiluvarusteiden värit eivät yleensä erotu maastossa edukseen, vaan lisävarusteena niihin on hyvä lisätä huomioliivi tai vähintäänkin iloisen värinen päähine.

Näy hakkuutyömaalla ja noudata vierailuohjeita

Hämäryys ja vähenevä päivänvalo eivät myöskään helpota vierailijan havaitsemista hakkuutyömaalla. Kun kuljettaja on keskittynyt työhönsä voi puskan takaa saapuvan vierailijan näkeminen olla haastavaa. Vaaratilanteita syntyy kun mennään liian lähelle konetta, eikä tunneta koneen työskentelytapoja. Heijastimet ja näkyvä vaatetus auttavat tässäkin asiassa, mutta paras varotoimi on ennakointi! Hakkuusopimuksen liitteenä on yleensä työmaan turvallisuusohjeet, jotka on syytä lukaista läpi. Hakkuutyömaan varastopaikalla on työmaataulu, jossa ovat varoetäisyydet ja tärkeimpänä tietona puhelinnumerot työkoneisiin. Kohteliasta on ilmoittaa puhelimella saapuvansa työmaalle, jolloin kuljettajat osaavat varautua vierailuun ja huomioida vierailijan. Turvallisin lähestymissuunta on koneen takaa jo tehdyn alueen puolelta.

Anna puuautolle tilaa metsätiellä

Oman kokemukseni mukaan kaikkein jännittävintä varsinkin hämärässä, mutta myös valoisassa on kohdata puuauto kapealla metsätiellä. Nämä 25 metriä pitkät teiden jättiläiset eivät nimittäin peruuta varsinkaan täydessä lastissa! Jalankulkijan tulee kuormaavan puuauton ohituksessa käyttää suurta varovaisuutta ja parasta onkin suorittaa ohitus reilusti metsän puolelta. Kuormaamisesta voi tippua oksia ja pahimmassa tapauksessa pölli päähän jos menee liian lähelle. Autoilijalle puuauton kohtaaminen voi olla ikimuistoinen, varsinkin jos omasta autosta ei löydy väistämiseen tarvittavaa pakkia ja peruutustaidot ovat ruosteessa. Onneksi puuautot jättävät teiden risteyksiin puhelinnumerolla varustetut kolmiot, joten voihan arveluttavassa tilanteessa soittaa puuautoon ja varmistaa turvallisen kohtaamisen.

Näillä mietteillä ja vinkeillä toivottelenkin metsänomistajille ja muille luonnossa liikkujille hyvää syksyn jatkoa ja turvallista talven odotusta! Pysytään näkyvissä!

Taina Kekkonen bloggaa

Taina Kekkonen

Metsäasiantuntija Mhy Etelä-Savo

Olen Mhy Etelä-Savon metsäasiantuntija ja toimistopaikkani on Mikkelin toimistolla. Keväällä 2013 teimme kotitilallani sukupolvenvaihdoksen, jonka seurauksena olen päässyt maa- ja metsätalouden harrastajaksi sanan varsinaisessa merkityksessä.

Liittyvät bloggaukset

  1. Samasta puusta

    Samasta puusta

    Anne Rauhamäki

    Valtakunnallinen

    Kun ylioppilaaksi kirjoitin ja sain opiskelupaikan, vannoin, etten enää pieraisekaan tänne peräkylän suuntaan. Sitten sitä jotenkin tasaantui ja järkiintyi ja kaikenlainen juureva oleminen, asuminen ja tekeminen alkoivat kiinnostaa.

    Lue lisää
  2. Onko väliä, kuka omistaa suomalaismetsät?

    Onko väliä, kuka omistaa suomalaismetsät?

    Mikko Tiirola

    Valtakunnallinen

    Eikö ole hyvä, että omistukset siirtyvät niille, joita metsäsijoittaminen kiinnostaa? Eivätkö sijoittajaomisteiset metsät varmista sitä, että puuta tulee markkinoille passiivisia perikuntia paremmin? Eikö se ole pelkästään hyvä, että metsämaan arvo kirii ylöspäin?

  3. Metsän periminen ja metsä perunkirjoituksessa

    Metsän periminen ja metsä perunkirjoituksessa

    Juha Leppänen

    Valtakunnallinen

    Metsänomistajaksi päädytään edelleen useimmin perinnön kautta. Luonnollisesti se johtuu siitä, että perintö tulee usein yllättäen tapahtuvan läheisen kuoleman johdosta, eikä toimenpiteitä aktiivisen sukupolvenvaihdoksen eteen ehditä edes suunnittelemaan.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset