Taimikonhoito on satsaus tulevaisuuden tuottoon

Valtakunnallinen

Kun uudistusala on istutettu, saattaa metsänomistaja huokaista helpotuksesta. Puukauppatulo on saatu tilille, verot on maksettu ja lakisääteinen velvoite metsän uudistamisesta on saatettu alulle. Ajatus saattaa olla jo tulevissa hakkuissa.

Taimikin tarvitsee huolenpitoa

Taimikko kehittyy nuoreksi kasvatusmetsäksi omin voimin, kuten ihmistaimikin aikuiseksi. Silti vanhemmat kaitsevat lapsiaan, asettava rajoja, opastavat elämän varalle ja antavat turvaa ja rakkautta. Samat toimet pitäisi metsänomistajankin muistaa pienten puidenalkujen kanssa. Luonto kyllä pitää huolen omistaan, mutta jos halutaan hyvään tulokseen, puita pitäisi jaksaa elämän alkutaipaleella auttaa.

Taimikonhoito kannattaa tehdä

Tähän saattaa joku puuskahtaa, että miksi vaivautua. Siellä se metsä kasvaa itsekseen ja taimikonhoito maksaa aikaa ja rahaa. Lopputulos kuitenkin tekijänsä palkitsee. Kuten niiden lastenkin kanssa. Tässä viisi syytä, miksi taimikonhoito kannattaa tehdä ajallaan:

  1. Taimet tarvitsevat kasvaakseen vettä, ravinteita ja tilaa. Me ihmiset voimme auttaa taimea taistelussa karsimalla kilpailevia yksilöitä. Silloin taimi pysyy parhaassa kasvuvauhdissa.
  2. Taimi kasvaa latvan vuosikasvaimesta. Liian tiheä kasvusto piiskaa toinen toistaan ja samalla vuosikasvain voi vaurioitu. Vaurioitunut vuosikasvain on kuin poikki mennyt jalka. Meno loppuu siihen paikkaan.
  3. Hyvässä kasvukyvyssä oleva taimi on terve ja elinvoimainen. Kun sen ei tarvitse stressaantua muiden kanssa kilpailusta, se pystyy torjumaan myös ympäristöstä tulevia uhkia, kuten sienitauteja, paremmin. Kuulostaa tutulta vai mitä? Terveellinen ravinto, hyvät yöunet, liikunta ja lepo pitävät meidät ihmisetkin iskukykyisinä tauteja vastaan.
  4. Kun kaikki kolme edellä esitettyä asiaa on kunnossa, taimi ottaa kasvupyrähdyksen ja venyy silmissä. Se saavuttaa nuoren kasvatusmetsän koon nopeammin ja ensiharvennus voidaan tehdä ajateltua aiemmin. Samalla metsänomistajan saama ensimmäinen puukauppatili aikaistuu.
  5. Niin ja sitten vielä se puukauppatilin suuruus. Mitä pulskemmiksi ja pidemmiksi puut saa kasvamaan, sitä paksummalta näyttää metsänomistajan lompsa. Kun taimikonhoidossa pystyyn jätetty taimi saa suuremman määrän valoa, ravinteita, vettä ja tilaa, se kasvaa silmissä. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan ero puukauppatuloissa voi olla jopa 40 %:a oikeaan aikaan hoidetun ja hoitamattoman taimikon välillä. Sillä lisääntyneellä 40 prosentilla maksaa jo taimikonhoidonkin.

Kiire kiire ja nyt ei vaan ehdi

Joku viisas on sanonut, että kiire on ihmisen omassa päässä. No niin varmasti onkin, mutta kyllä minulla ainakin on vuorokaudessa vain 24 tuntia. Siksi priorisointia pitää tehdä. Ja joskus prioriteettilistan kärjessä on viikonloppuna sohvalla makoilu tai terassilla auringossa oleskelu. Ei suinkaan raivaussahan ulkoiluttaminen taimikossa.

Kuulostaako tutulta? Ei huolta, ota vaan rennosti tai keskity muihin askareisiin. Meidän luottometsurit hoitaa taimikkosi kuntoon käden käänteessä. Heillä on kokemusta ja silmää valita ne parhaat puuyksilöt eikä aikaa kulu kiveen telotun terän vaihtamiseen. Ei sillä, että uskoisinkaan sinulle käyvän niin. Itselleni on joskus sattunut.

Tilaa metsurimme taimikkoosi. Sillä välin sinä voit keskittyä haaveilemaan, mitä kaikkea hoidettu taimikko sinulle tulevaisuudessa mahdollistaa. 

Annamari Rajoo

Metsäasiantuntija

Liittyvät bloggaukset

  1. Kasvatetaan yhdessä taimikostasi vahva metsä - Metsänhoitoyhdistys

    Taimesta tukkipuuksi

    Mikko Syri, MTK

    Mikko Syri

    Valtakunnallinen

    Suomalainen perhemetsätalous on arvokas ja vaalimisen arvoinen! Vahvistetaan tunnesidettämme metsiimme. Ollaan ylpeitä omastamme ja pidetään metsät mukana elämämme eri vaiheissa.

    Lue lisää
  2. Kevättanssia raivaussahan kanssa

    Kevättanssia raivaussahan kanssa

    Taina Kekkonen bloggaa

    Taina Kekkonen

    Valtakunnallinen

    Mikäpä olisikaan parempi tapa metsänomistajalle viettää vappua, eli työn juhlaa, kun varhaisperkauksen tekeminen.

  3. Ensin oli lepikko, sitten oli vatukko ja nyt siinä kasvaa koivikko

    Ensin oli lepikko, sitten oli vatukko ja nyt siinä kasvaa koivikko

    Taina Kekkonen bloggaa

    Taina Kekkonen

    Valtakunnallinen

    Kaikki alkoi siitä, kun syksyllä 2008 teimme mieheni kanssa sijoituksen metsätilaan Hirvensalmelle.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset