Ehdokkaat esittäytyvät

Olen 63v. maaseutuyrittäjä. Metsa ja luonto ovat minulle voimavara ja aktiivisen elämän perusta niin töiden kuin harrastusten kautta. Teen kaikki metsänhoitotyöt itse ja liikun luonnossa monin eri tavoin.

Metsä merkitsee yli sukupolvien avautuvaa näkymää. Mitä tänään teet niin sen vaikutuksen tulevat sukupolvet kohtaa. Metsä on tilani tukijalka taloudellisesti. Alati muuttuvassa maailmassa tiedostan kuitenkin olevani oman metsäni isäntä. Ilmastokeskustelussa metsänomistajan tulee olla ylpeä oman hiilijalanjäljen positiivisuudesta.

Mhy:n perustehtävä on olla metsänomistajan puolella metsäasioissa. Metsänomistajien erilainen tarve metsien hoidossa tulee ottaa huomioon toimintatavoissa. Yhdistyksen tulee olla mukana luontoarvokaupan kehittämisessä. Tyytyväinen metsänomistaja on tavoite!!

Olen taloushallinnon ammattilainen ja työskennellyt tilitoimistoympäristössä yli 25 vuotta. Tällä hetkellä työskentelen operatiivisena johtajana HLB Tietotili Oy:ssä, joka kuuluu Rantalainen-konserniin.

Asun Etelä-Suomessa, mutta juureni, sukulaiseni ja kesänviettopaikkani ovat tiukasti Keski-Suomessa.

Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen valtuustoon toisin mukanani laaja-alaista talous- ja johtamisosaamista. Metsänomistajana haluan kehittää omaa osaamistani ja tuoda mukaan toimintaan uusia näkökulmia mm. kaupunkilaisen näkemyksistä.

Tuomo on maanviljelijä/lampuri Pihtiputaan Alvajärven kylältä. Olen ollut ”tilallinen” vuoden 1980 alusta alkaen. Vaimo Eijan kanssa hoidamme lammastilaa ja tilaan kuuluvia metsäkuvioita. Poika Arttu opiskelee ammattikorkeakoulussa ja on valmistumassa energia ja ympäristötekniikan insinööriksi vuoden lopulla. Olen ollut edellisen kauden metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsenenä ja aihe kiinnostaa edelleen…

Metsä on osa tilan taloutta ja metsää hoidetaan kestävältä pohjalta nyt ja jatkossakin. Metsä on myös osa kansallisomaisuutta, niin yksityisellä kuin yhteisöilläkin. Omaisuuttahan pitää hoitaa kestävän periaatteen mukaisesti. Ja antaahan metsä myös mielenrauhaa kaikille.

Metsänhoitoyhdistystä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Metsänomistusta on siirtynyt ihmisille, jotka eivät välttämättä huomaa metsän tarpeita. Silloin yhdistyksen asiantuntijat ovat tarpeellinen apu heille ja metsäomaisuus tulee hoidetuksi. Metsänomistajien ja metsäasiantuntijoiden vuoropuhelu on tärkeää. Kaikkiin asioihin löytyy yleensä ratkaisu.

Olen monitavoitteinen metsänomistaja. Metsien hyvinvointi on minulle tärkeää ja puuntuotannon lisäksi arvostan metsän virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Hyvin hoidetussa metsässä viihtyvät ihmisten lisäksi myös marjat, sienet ja riista.

Visio vuonna 2029 metsänhoitoyhdistyksestä pitää sisällään toimivia sähköisiä metsäsovelluksia, joiden avulla on helppo hoitaa metsäomaisuutta. Lisäksi Mhy:llä on merkittävä rooli edistää metsien monipuolista hyödyntämistä muuttuvassa toimintaympäristössä. Pidän tärkeänä, että metsänomistajat saavat helposti metsäneuvontaa ajankohtaisissa asioissa. Tärkeää on myös osallistua yleiseen metsäkeskusteluun ja tuottaa siihen oikeaa tietoa.

Kaupungissa kasvaneena, perintömetsään kiinnittyneenä ja sen hoitamiseen sitoutuneena haluan edistää tervettä suhtautumista ympäröivään luontoon ja sen monipuoliseen hyödyntämiseen. Ennemminkin kuin eroja hakemalla ratkaisen asioita yhteistyöllä ja -ymmärryksellä.

Tervehdys!

Olen Johanna, 46-vuotias metsätilallinen Sumiaisista. Metsänomistaja minusta tuli vuonna 2009 tehtyäni tilankaupat enoni kanssa lapsuusaikojeni mummolasta.

Kyseinen tila toimii nykyään myös perheeni asuinpaikkana. Perheeseeni kuuluu metsätalousyrittäjänä työskentelevän puolison lisäksi 8- ja 10-vuotiaat pojat. Varsinainen päivätyöni on Valtran varaosakeskuksessa Suolahdessa.

Metsä on kiinnostanut minua pienestä pitäen päästyäni mukaan rankametsään ja taimenistutustalkoisiin. Metsänhoitotöitä, kuten taimikonhoitoa,ennakkoraivauksia ja istutuksia pyrimme tekemään mahdollisimman paljon omatoimisesti. Raivaussahatöistä pidän erityisesti,koska siinä näkee heti työnsä tulokset.

Olen lisännyt metsätietouttani metsänomistajille suunnatuilla metsänhoitoyhdistyksen kursseilla, ammattilehdistä sekä nykyään myös internetistä. Pitkän tähtäimen metsänhoidollisena tavoitteena on luovuttaa metsätila aikanaan jatkajille hyvässä kasvukunnossa ilman hoitorästejä luonnon monimuotoisuutta unohtamatta.

Periaattenani on siirtää tietoa metsästä ja luonnosta lapsilleni sekä luoda heille innostusta metsään. Metsä merkitsee minulle taloudellisten seikkojen lisäksi paljon myös virkistysmielessä. Perheen voimin keräämme syksyisin erilaisia marjoja ja sieniä pakastimeen ja kuivattavaksi talven varalle.

Yhteisiin harrastuksiimme kuuluu myös kalastus ja metsästys, omistan itsekin metsästyskortin, joten luonnossa tulee liikuttua paljon vapaa-ajalla. Tuorein perheenjäsenemme onkin kaksivuotias suomenpystykorva. Harrastan myös kuorolaulua sekä talvisin hiihtoa ja lumikenkäilyä.

Marjastus ja sienestysreissujen yhteydessä onkin oiva tilaisuus silmäillä samalla metsäkuvioitten hoitotarpeita, suunnitella tulevia leimikoita, laittaa merkille tuulenkaadot sekä tarkistaa taimikot ja seurata metsiä mahdollisten hyönteis ja lumituhojen varalta.

Tilallamme valmistetaan polttopuita oman tarpeen lisäksi myös myyntiin lähiseutujen omakotiasujille sekä mökkiläisille.

Viljelemme myös oman käytön lisäksi pienimuotoisesti myyntiin perunaa, sipulia, juureksia, kasvihuonetuotteita sekä erikoisuutena talvivalkosipulia. Järjestötoiminnassa olen ollut mukana mm: vetämässä 4H-kerhoa, keskustanuorissa, seurakunnan vapaaehtoistyössä, Sumiaisten kappelineuvoston jäsenenä sekä takavuosina aktiivisesti paikallisen vapaapalokunnan toiminnassa.

Palokunnan toiminnasta onkin metsään liityen tullut runsaasti kokemusta lukuisista metsäpaloista ja ehkä mieleenpainuvimpana muistona vuonna 2010 raivonneen Asta-myrskyn päiväkausia kestäneet jälkiraivaustyöt Konneveden ympäristössä.

Olen asettunut ehdokkaaksi valtuustovaaleissa, koska koen, että alati kasvava naismetsänomistajien joukko tarvitsee uusia edustajia valtuustoon sekä ääntänsä ja näkökantojaan metsäasioissa kuuluviin. Valtuuston jäseniä olisi lisäksi mielestäni hyvä olla ympäri aluetta myös pienemmiltä paikkakunnilta.

Haluan myös aktiivisesti kehittää omaa osaamistani metsäasioissa sekä saada tuntumaa yhdistyksen toimintaan pintaa syvemmältä.

Olen Konnevedeltä lähtöisin oleva lapsuuteni metsien keskellä viettänyt metsänomistaja.

Minulle metsistä huolta pitäminen, pitkäjänteisesti ja vastuullisesti luonnon lainalaisuudet ymmärtäen on ollut aina osa elämää, osa luontaista vastuunkantoa omasta ympäristöstä.

Siihen liittyen yhteistyö metsähoitoyhdistyksen kanssa on ollut tuttua jo nuoruudesta lähtien.

Nykyisessä usein hyvin hektisessä toimintaympäristössä missä metsänomistajat joutuvat toimimaan, yhdistysmuotoisen toimijan kuten metsähoitoyhdistyksen tehtävä on mielestäni kaksitahoinen; toisaalta se tulee toimia jäsentensä yhteisenä voimana, vaikuttamassa, jäsentensä etuja ajamassa, tuomassa ääntä kuuluviin ja toisaalta tuottamassa tarvittavia palveluita tehokkaasti jäsenistön saataville.

Tällaisen yhdistyksen toiminnassa haluan olla mukana, huolehtimassa että jäsenistön ääni kuuluu ja toiminta kehittyy jäsenistöä parhaiten palvelevaan suuntaan.

Olen Hannu Koskinen Uuraisilta. Elämäntyöni tein lukion vanhempana lehtorina (41 v.) aineinani uskonto, psykologia, filosofia, historia ja yhteiskuntaoppi Sibelius-lukiossa, Suolahden sekä Äänekosken lukiossa. Tuolloin toimin myös valtakunnallisten pedagogisten järjestöjen hallinnossa mm. puheenjohtajana Suomen uskonnonopettajain liitto (13 v.), Reaaliainejärjestö (10 v.) ja Aineopettajaliitto (4 v.). Myös kunnan ja kirkon luottamustoimissa on kulunut vuosikymmeniä. Lisäksi olen sivutoimisesti (mutta paljon) tuurannut pappeja.

Olen syntynyt ja kasvanut Uuraisilla Seppälän talossa, joka on maa- ja metsätila. Asun tilalla edelleen hoitelen metsiä, kuten ennenkin. Olen nähnyt eri tyyppisten metsien kehityskulkuja niin täällä Suomessa kuin muuallakin ja olen vakuuttunut siitä, että metsänhoitoyhdistysten työ on korvaamattoman arvokasta. Siksi tahdon tuoda panokseni tähän toimintaan.

Sanotaan, että Suomi elää metsästä. Me suomalaiset olemme monella tavalla metsäkansaa. Menneinä vuosituhansina ja -satoina metsä antoi suojan, lämmön. ruoan ja jopa vaatetuksen. Tänään metsä antaa meille enemmän. Niin uskallan väittää. Metsä on meille suomalaisille jatkuvasti kasvava luonnonvara. Se on kansantaloutemme keskeinen peruspilari. Sen syvyyksistä löytyy edelleen suomalaisen ihmisen sielunmaisema. Jos varhaisella ihmisellä meni hyvin tai huonosti, hän meni mielellään metsään. Myös itse kuulun vahvasti näihin metsä-suomalaisiin. joka on syntynyt metsien keskelle ja elää edelleen metsien keskellä. Vaikka olenkin hankkinut leipäni aivan muualta kuin metsästä, on metsä kulkenut aina mukanani. Olen myös huomannut, että missä metsä voi hyvin, siellä voin myös ihminen hyvin. Tämä ihmisen ja metsän hyvinvoinnin yhteys voidaan helposti havaita myös globaalina ilmiönä.

Me suomalaiset voimme kiittää jatkuvasti lisääntyvästä metsävarannostamme erinomaista mhy-järjestelmäämme ymmärtävästä, mutta silti määrätietoisesta ja asiantuntevasta ohjauksesta ja palvelujen tarjoamisesta. Mhy-järjestelmän rooli korostuu, kun yhä enenevässä määrin metsiä siirtyy etäomistukseen ja sijoitusvarallisuudeksi, jolloin tuo alussa mainittu metsän ja sen omistajan välinen kohtalonyhteys on ohentunut oleellisesti. Sen uskallan myös sanoa, että meillä on kyllä varaa huolehtia metsiemme monimuotoisuudesta, talousmetsien tuotavuudesta kuin myös harvinaistuneiden metsäbiotyyppien hyvinvoinnista. Myös näissä kysymyksissä mhy:t ovat avainasemassa.

Myin metsää parisen vuotta sitten paikallisin erinomaisin mhy-palveluin. Yksi positiivinen kysymys jäi mietityttämään. Hakattu alue oli kasvanut poikkeuksellisen hyvin. Kuutioita kertyi noin kolmanneksen enemmän, kuin oli arvioitu. Sekä kaatomies että metsäasiantuntijani kysyivät minulta, että kuin paljon olin lannoittanut metsää, kun puut olivat niin isoja (sekä pitkiä että paksuja). Sanoin, että en yhtään. Olin kasvattanut nuo alueet aika paljon tavanomaista tiukemmassa sekametsänä ja olin varsin myöhää tehnyt loppuharvennuksen. Arvelen kuitenkin, että merkittävin hyvän kasvun lähde oli se, että nuo hakatut alueet olivat olleet karjan laitumina aina 1970-luvun lopulle saakka. Siitäpä syntyi idea, että jospa rupeaisimme tutkimaan, että voisimmeko ryhtyä pelletoimaan karjan lantaa, jonka levittäisimme mönkijävetoisin kuljetus- ja kylvölattein tarkkuuskylvönä. Lannan tulisi olla äärimmäisen kuivaa ja pellettien mahdollisimman kovia, jotta ne antaisivat puun kasvulle mahdollisimman pitkäaikaisen vaikutuksen. Samalla tuo pienen pieni kasvuvauhdin lisäys ei haittaisi muun kasvillisuuden elämään. Toki ennen pelletointia tuo karjanlanta lanta olisi tarkastettava ja mahdollisten häiritsevien mikrobien poistamiseksi.

Metsät ovat maapallon keuhkot.  Tiedämme, että nuo hengityselimet ovat heikossa kunnossa. Maapallon metsistä suuri osa on tuhoutunut ihmisen vaikutuksesta. Jospa tekisimme asialle jotain! Se on mahdollista! Siksipä ehdotan, että jokainen metsänomistaja lahjoittaisi 0,50 euroa/myyty kiintokuutio jokaisen metsäkaupan yhteydessä. Samalla velvoittaisimme myös puunostajan lahjoittamaan saman verran perustettavaan rahastoon, jonka tarkoituksena olisi rahoittaa puunistutusta niissä maissa ja alueilla, joissa eroosio ei ole edennyt niin pitkälle, että puun kasvuedellytykset eivät ole vielä menetetty. Näissä istutuksissa ja kylvöissä käytettäisi vain kyseisen alueen alkuperäislajien siemeniä ja taimia. Myös metsää omistamattomia voisimme haastaa lahjoittajiksi hankkeellemme. Laskekaa ja hämmästykää, kuinka paljon me voisimme tehdä tuolla pienellä lahjoituksellamme maailman metsien ennallistamiseksi!

Suomalainen metsä on vahva. Se on hyvinvointimme keskeisimpiä lähteitä. Sitä kannattaa hoitaa ja suojella. Se kestää vireitä ja erheitä aina Osaran aukoista Linkolan äärimmäisiin suojelutoimenpiteisiin. Metsä on monimuotoinen eliöyhteisö. Siksi se on ollut ja on ollut ja on edelleen suomalaisille myös pyhä paikka.

 

Omistamani metsät sijaitsevat kotiseudullani Keuruun Pihlajavedellä. Metsä on ollut minulle tärkeä aina.

Olen Timo Kytölehto (58) Petäjävedellä syntynyt ja täällä lähes koko ikäni asunut. Työurani olen tehnyt upseerina puolustusvoimissa ja nyt jo eläköitynyt everstiluutnantti. Perheeseeni kuuluvat vaimo, kolme aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi sekä kaksi metsästyskoiraa. Harrastan hirven ja pienriistan metsästystä, kalastusta, marjastusta, sienestystä sekä enduro moottoripyöräilyä.

Yhteistyöni metsänhoitoyhdistyksen kanssa alkoi jo 1970-luvulla, kun olin puuntaimien sopimuskasvattajana 4H-yhdistyksessä. Useat tuhannet männyn ja kuusen taimet saivat siis alkunsa käsieni kautta. Olen aiemmin hoitanut sukuni metsiä ja nyt omaa metsääni vuodesta 2018. Metsän raivaaminen ja istutukset sekä polttopuiden keruu ovat jokavuotisia metsänhoidon toimiani. Metsänhoitoyhdistyksen palveluja olen käyttänyt muun muassa puukaupan kilpailutuksessa, veroilmoituksen teossa, metsän lannoituksessa ja metsätaloussuunnittelussa. Olen suorittanut vuonna 2024 Tampereen Kauppakamarin Hyväksytty Hallinnon Jäsen (HHJ) tutkinnon. Olen saanut kurssilla ja tutkinnossa perehtyä yritysten hyvään hallintotapaan, strategiatyöhön, hallitustyön organisointiin ja talouden seurantaan sekä -ohjaukseen. Olen toiminut Petäjäveden Osuuspankin Hallintoneuvostossa reilut 10 vuotta ja aloittanut tämän vuoden alussa pankin hallituksessa.

Elämänkokemukseni, maaseudulla asumisen, luonnon läheisyyden ja hallinnon tuntemuksen vuoksi katson voivani antaa oman osaamiseni Metsänhoitoyhdistyksen käyttöön ja oppia lisää metsänhoidosta yhdistyksen valtuuston kautta.

Haluan puolustaa metsänomistajien oikeuksia ja tuoda esille metsäsektorin merkitystä yhteiskunnalle. Jos vaaditaan suojelua tai hakkuiden rajoittamista hiilivaraston kasvattamiseksi, tulee omistajille taata asianmukaiset korvaukset. Edunvalvonnassa on tärkeää kotimaan lisäksi vaikuttaa EU:ssa tehtävään lainsäädäntöön, koska helposti ollaan esittämässä kohtuuttomia vaatimuksia metsäiselle Suomelle.

Mhy Keski-Suomen haasteena on tavoittaa etenkin kaukana metsätilastaan asuvat metsänomistajat sekä pitää yhdistyksemme talous sellaisessa kunnossa, että toimintaa voidaan kehittää.

Minulla on monipuolinen kokemus pankki-, metsä- ja yritystoiminnasta. Pyrin vaikuttamaan metsäasioihin Viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter) osoitteessa Arto Laitinen (@LaitisenArto) / X

Virallinen kotikuntani on Suonenjoki, mutta juureni ja nykyinen kesäkotini ovat Konnevedellä. Kotipaikkani Konnevedellä on maatila Istunmäellä. Opiskelut ja työt veivät Jyväskylään ja Suonenjoelle. Ostin kotitilani 2006 ja innostuin metsänhoidosta. Astakin vieraili 2010, onneksi ei kaatanut koko metsää. Pidän tärkeänä, että metsiä hoidetaan. Kävin kursseilla ja verokoulutuksissa – mielenkiintoista. Teen veroilmoitukseni itse, excel on oiva apu. Elämäntyöni tein opettajana ja toivon että lapsenlapseni jatkavat metsänhoitoa.

Metsä merkitsee mulle paljon: virkistystä, marjastusta, sienestystä, samoilua, arvoa sukupolvelta toiselle.

 

(Kuvassa ajoa odottava tukkipino keväällä 2023.)

Olen 63-vuotias rakennusinsinööri Jyväskylästä ja omistan metsätilan Uuraisilla. Yli 45 vuotta jatkuneen työurani olen toiminut aktiivisesti puurakentamisen parissa sen kehittämiseksi entistä tehokkaampaan ja taloudellisempaan suuntaan.

Puurakentamisen ja ylipäätään puun lisäämiseen rakentamisessa on Suomessa viime vuosikymmeninä tehty paljon. Erilaiset projektit ja pilottihankkeet ovat tuoneet näkymää sille, että puu on täysin kilpailukykyinen muiden rakennusmateriaalien rinnalla. Mutta paljon enemmänkin voimme vielä puuta rakentamisessa käyttää, kun lisäämme tietoisuutta ja tutkimusta puusta monipuolisena raaka-aineena.

Metsänomistajana olen käyttänyt metsänhoidossa ja hakkuitten suunnitteluissa sekä puukauppojen kilpailutuksissa monipuolisia ja hyviksi havaitsemiani metsänhoitoyhdistyksen palveluita. Ensiharvennukset, väliharvennukset ja päätehakkuut on metsäpalstoillani tehty hyvässä yhteisymmärryksessä yhdistyksen ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa. Näin uskon metsäni voivan parhaiten, ja olen voinut turvallisin mielin tehdä ympäristön kannalta kestäviä ja taloudellisesti onnistuneita metsänhoitotöitä ja metsäkauppoja.

Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen tasapainossa taloudellisesti kannattavan metsänomistamisen kanssa, sekä puuhun sitoutuneen hiilen varastoiminen kestävästi nimenomaan rakentamisessa, ovat minulle metsänomistajana ja rakennusalan ammattilaisena arvojani ohjaavia asioita. Niiden hyväksi haluan tehdä töitä nyt ja tulevaisuudessa.

Olen 60-vuotias aktiivinen metsänomistaja. Koulutukseltani olen yleisesikuntaupseeri (eversti, res) ja metsätalousyrittäjä (metsäalan ammattitutkinto).

Suomalainen metsä on ollut koko ikäni itselleni merkittävä erilaisten liikuntaharrastusten toimintapaikka. Lisäksi metsään olen mennyt viettämään aikaani marjastaen, sienestäen ja metsästäen. Metsässä saan olla oma itseni. Mielestäni kaunis metsä on sellainen, jossa puiden väli on noin kaksi metriä ja siellä täällä on pieniä pusikoita sovitettuina maaston muotoihin.

Metsätilani sijaitsee Keuruulla, jonne autoni kulkee varsin usein metsänhoitotöihin tai metsästämään. Oma metsäni on pääasiassa taloudellinen sijoitus, mutta samalla on kasvanut ajatus omalta osaltani osallistumiseen ilmastomuutoksen hillintään (hiilen sidonta).

Metsätalous on murroksessa metsänomistajan kannalta. Uusia tuulia tuovat muun muassa metsätalouspolitiikka, kasvavat metsätuhoriskit, ympäristöarvot ja hiilinielukeskustelut.

Muuttuvassa toimintaympäristössä meidän metsäomistajien on hyvä pysyä tietoisina metsien käytön kehittymisestä, jotta yksityinen metsätalous on mahdollista ja kannattavaa myös tulevaisuudessa. Meille metsäomistajalle on tärkeää, että metsien hoidosta, käytöstä ja suojelusta saadaan päättää itse. Tässä asiassa Metsähoitoyhdistyksellä on tärkeä rooli metsänomistajan mentorina, puolustajana sekä edunvalvojana ja erilaisten palveluketjujen tuottajana.

Olen 49-vuotias maa- ja metsätalousyrittäjä sekä liikunnan opettaja Keuruun Liesjärveltä. Viljelemme mieheni kotitilaa yhdessä ja meillä on nykyisin emolehmäkarja. Metsätalous kuuluu vahvasti tilamme arkeen ja pyrimme hoitamaan istutukset ja raivaukset itse. Tilan töiden ohella käyn opettamassa liikuntaa ja vetämässä kansalaisopiston jumppapiirejä. Vapaa-aikani kuluu pitkälti liikunnan ja urheilun parissa, rakkaimpina lajeina yleisurheilu ja salibandy. Toimin myös MTK-Keurusseudun sihteerinä, joten mielenkiinnolla haluaisin päästä kuulemaan myös metsänomistajien ääntä ja ajatuksia metsävaltuustossa.

Metsänomistaja minusta tuli noin 30 vuotta sitten perittyäni sisarusteni kanssa pappani metsäpalstan. Istutusputki, raivaus- ja moottorisaha tulivat jo silloin tutuiksi nuorelle työintoiselle naiselle. Pappa antoi vastuuta ja yksi mieleen jäänyt neuvo oli, että älä sahaa itseäsi. Samalla neuvolla en sentään ole omia poikiani metsään päästänyt, vaan on pyritty yhdessä opettelemaan ja tekemään. Toivonkin, että heille syntyisi into ja halu tulevan metsäomaisuuden hoitoon jossain vaiheessa.

Tavoitteeni on hoitaa metsäomaisuuttani taloudellisesti kannattavasti luontoarvot huomioiden sekä jättää se paremmassa kunnossa tulevalle sukupolvelle. Toivon mukaan saisin jatkossakin harjoittaa metsätaloutta niin kuin olen suunnitellut, eikä omaisuuteni hoitoa rajoitettaisi EU:n taholta.

Omat kokemukseni mhy:n toiminnasta ovat olleet positiivisia. Aikoinaan kokemattomana metsänomistajana sain neuvoja omalta metsäasiantuntijalta ja häneen oli helppo olla yhteydessä. Metsäasiantuntijat ovat vuosien saatossa vaihtuneet, mutta sama asia pätee edelleenkin. Tykkään kun voin soittaa tutulle ihmiselle, joka tuntee metsäni ja on meidän metsänomistajien puolella.

Olen Reima Paananen, 39-vuotias metsänomistaja. Olen syntynyt ja asunut lapsuuteni Viitasaarella pienellä Mäntylän kylällä. Siellä olen kasvanut kiinni metsään ja hallinnoin isältäni ja äidiltäni sukupolven vaihdoksen yhteydessä hankittua noin 100 ha:n metsäalaa yhdessä veljeni kanssa metsäyhtymän kautta.

Asun kahden poikani kanssa Seinäjoella ja työskentelen Ramboll Finland Oy:lla yksikönpäällikkönä. Vastuullani on noin 20 henkilön ja 2 miljoonan euron liikevaihtoa tekevän rakennetekniikan yksikön vetovastuu. Päivät ovat vaihtelevia ja monesti Teams/livepalavereiden täyttämiä.

Aikataulutetun arjen vastapainoksi metsäomistajuus sopii täydellisesti. Olen aktiivinen metsänomistaja ja jokaiselle vuodelle on suunnitelma esimerkiksi raivausta tarvitsevista alueista. Tänä kesänä olen raivannut noin 3 ha:n taimikon ja istuttanut puun taimia noin 3000 kpl.  Metsässä työskentely toimii nykyään arjen hermolepona. Parasta on nähdä kädenjälkensä tulokset seuraamalla taimikoiden vuosikasvustoa. Loppusyksystä viikonloput vietän useasti hirvimetsällä.

Metsän olen alun perin oppinut näkemään ennen kaikkea tulonlähteenä sekä raakamateriaalin kasvupaikkana milloin polttopuuksi, milloin myytäväksi sahoille. Edelleenkin näen metsän erityisesti hyvänä sijoituskohteena. Mielestäni metsänomistamisen on jatkossakin oltava metsänomistajalle taloudellisesti kannattavaa. Iän myötä olen kuitenkin oppinut arvostamaan metsästä saatavia pehmeämpiä arvoja, kuten ulkoilumahdollisuuksia, marjastamista ja retkeilyä. Metsä on hyvä paikka ylläpitää henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Asettuessani ehdolle näissä vaaleissa kiinnostuin erityisesti mahdollisuudesta tutustua muihin metsänomistajiin ja päästä vaikuttamaan asioihin. Olen innostunut oppimaan uutta ja vaikuttamaan omalla osaamisellani ja panoksellani Mhy:n toimintaan. En pidä äärimmäisestä vastakkainasettelusta vaan pyrin ottamaan kaikki näkökulmat huomioon.

Omalta osaltani toisin valtuutettujen joukkoon varmasti siviilipuolelta liiketaloudellista näkökulmaa. Uudet järjestelmät, digitalisaatio ja esim AI, ovat kaikki mahdollisuuksia metsäalalle. Meidän on metsänomistajina katsottava myös tulevaisuuteen mm ilmaston lämpenemisen ja mahdollisten uusien tuholaislajien varalta, jotta myös tuleville sukupolville on hyvin hoidettuja metsiä tarjolla.

Olen kotoisin maalaistalosta Keuruun Pihlajavedeltä. Koulun jälkeen isolla kirkolla vierähti liki 25 vuotta. Sieltä tarttui mukaan agronomin tutkinto ja johtopäätös, että maalla on kuitenkin paljon mukavampaa. Siispä muutama vuosi sitten tilaisuuden tullen suuntasin takaisin kotiseudulle eikä ole kaduttanut. Maalla on mukavampaa.

Omaan metsääni mahtuu kaikkea kuten moto, marjastaja ja metso. On hoidettua metsää, aina jossain on raivaamatonta pusikkoakin, löytyy nuorta ja vanhaa metsää. Ei se aina niin justiinsa ole, mutta taimikot ja ensiharvennukset on hoidettava ajallaan, niissä ei saa lintsata tai tulee pysyvää vahinkoa. Metsänhoidossa ja puukaupoissa raha ei aina ratkaise ja joskus voi pikkuisen kokeilla ei niin tavallisia metsänkäsittelytapojakin. Istutuksia ja raivausta tulee tehtyä itsekin, mutta omalla metsätilalla metsänhoitoyhdistyksellä on iso rooli sekä metsänhoidossa että puukaupassa.

Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajalle tärkeä palvelujen tarjoaja ja konsultti. Toivon että tulevaisuudessakin me kaikenkarvaiset metsänomistajat saamme metsänhoitoyhdistyksen kautta metsänhoitoon ja puukauppaan liittyvät kattavat ja ajanmukaiset palvelut. Metsien käytön ympärillä käy kiivas kuhina ja metsänomistaja tarvitsee luotettavan sekä asiantuntevan tahon jonka puoleen voi kääntyä omaan metsään liittyvässä asiassa kuin asiassa.

Omistan mieheni kanssa sukutilan ja sen metsät vuodesta 1989 saakka. Tavoitteenamme on luontoa kunnioittava ja samalla taloudellisesti kannattava metsätalous.

Tilamme metsissä omana työnä ovat taimien istutus ja taimikon sekä nuorten metsien hoitotyöt. Laadukas ja terve puu kasvaa hyvin hoidetusta taimesta.

Harrastan marjastusta ja monipuolista hyötyliikuntaa tilan töissä. Aiemmin työelämässä opettajan työ antoi innostuksen monipuoliseen asioihin perehtymiseen ja uuden oppimiseen.

Näen Mhy:n roolin merkittävänä metsänomistajan puolustajana ja edunvalvojana. Mahdollinen valtuustotyöskentely tuo uusia näköaloja metsäalan kokonaisuudesta ja samalla voi itse olla vaikuttamassa metsänomistajia koskevassa päätöksen teossa.

Mottoni: Laadukas ja terve puu kasvaa hyvin hoidetusta taimesta

Olen kolmannessa polvessa metsäalan toimija ja nykyinen metsänomistaja. Isoisäni ja isäni toimivat aikoinaan Päijänteen ympäristössä metsätyöjohtajina. Minä puolestani olen tehnyt pitkän uran ammattijohtajana teollisuuden ja vientikaupan parissa. Lapsuudessa opin arvostamaan metsän kauneutta, luontoarvoja, luonnon monimuotoisuutta, metsänhoitoa ja erityisesti opin ymmärtämään metsätalouden tärkeyttä maallemme. Sirkkojen suku on lähtöisin Konnevedeltä, jossa Sirkka nimi näkyy hautausmaalla monissa hautakivessä. Olen insinöörikoulutuksen saanut yritysjohtaja. Johdin kolmekymmentä vuotta konsernimme Jyväskylän yhtiötä, jona aikana Keski-Suomi tuli hyvin tutuksi. Siteeni Keski-Suomeen ovat edelleen vahvat.

Olen poliittisesti sitoutumaton, mutta olen vuosikymmenien aikana työssäni oppinut liikkumaan myös poliittisessa ympäristössä. Suomalaisen metsänomistajan asema on muuttumassa Euroopan unionin sisällä. Vaikka EU:n perussopimuksiin ei sisälly unionin yhteistä metsäpolitiikkaa, metsiin liittyviä asioita sisältyy kuitenkin useisiin EU:n sektoripolitiikkoihin. EU-päättäjien on helppo kääntää ilmaston muutoksen ja luontokadon syyt metsänomistajan kannettavaksi. Paikallistasolla on tärkeää valvoa pienten metsänomistajien etuja vaikuttamalla samalla EU:n päätöksentekokoneistoon. Uskon että Mhy Keski-Suomen valtuustosta voi vaikuttaa ja valvoa paikallisten pienmetsänomistajien etuja kehittämällä paikallista toimintaa muuttuvassa globaalissa ympäristössä.

Minun metsäni sijaitsevat Pihtiputaan Korppisen alueella. Olen perinyt ja ostanut vuosien mittaan metsää. Vietämme suuren osan kesästä perheemme kanssa Korppisilla. Minulle on tärkeää huolehtia metsän kunnon lisäksi omasta kunnostani. Talvisin harrastan hiihtoa ja kesäisin minut tapaa Sulkavan suursouduista, jossa osallistun 60 km yksinsoutuun yli 70 v sarjassa.

Mottoni on, ”tehdään yhdessä pienmetsänomistajista vahvempia vaikuttajia”.

Olen 65-vuotias aktiivinen metsänomistaja. Asun Jyväskylässä ja hoidan syntymäkunnassani Pihtiputaalla sijaitsevia metsätiloja, yhteensä noin 90 ha.

Vakituisesta työelämästä jäin pois viime vuoden vaihteessa eläkkeelle siirtymisen yhteydessä. Työelämässä toimin hotelli- ja ravintola-alan johtotehtävissä alue- ja ketjujohtajana. Nyt jatkan osa-aikaisesti auttaen matkailualan yrittäjiä menestymään vaikeissa liiketoimintaolosuhteissa.

Metsät merkitsevät minulle paikkaa nauttia luonnosta; marjastaa, metsästää, sienestää. Niiden monimuotoisuus on rikkaus, josta nautin todella paljon. Lisäksi saan suurta tyydytystä metsänhoitotöistä. Mielekästä on raivata, istuttaa, huolehtia siitä, että metsät voivat hyvin ja tuottavat henkistä ja ruumiillista hyvinvointia sekä taloudellista lisäarvoa. Suomi elää metsästä ja metsien tulevaisuus on meidän kaikkien vastuulla.

Metsänhoitoyhdistyksen tulisi kehittää erityisesti seuraavia osa-aluetta, jotta se pystyisi jatkossa paremmin vastaamaan kilpailuun muiden metsäalan toimijoiden välillä ja palvelemaan paremmin jäsenistöään.

1. Konseptin rakentaminen; kaupallisuuden kehitys (myynti- ja markkinointi), palvelun laadun kehittäminen, henkilökunnan koulutus, strategian ja toimintasuunnitelman kirkastaminen.
2. Vuorovaikutus jäsenistön ja sidosryhmien kanssa. Kuulla ja tulla kuulluksi. Olla jäsenistön tukena ja apuna tietopohjaiseen osaamiseen tukien. Uusina haasteina mm. tuulivoima, jonka vaikutuksista jäsenistö tarvitsee kiireellistä faktoihin perustuvaa apua ja keskustelua.

Olen 56-vuotias metsänhoitaja ja metsätalousyrittäjä Petäjäveden Kuivasmäestä. Mukana metsänhoitoyhdistyksen hallinnossa vuodesta 1995 saakka. Tällä hetkellä toimin Mhy Keski-Suomen valtuuston ja MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajana. Hoidan Kaupin sukutilan metsiä, jossa lapsemme ovat yhdeksättä sukupolvea. Kuivasmäen lisäksi meillä on metsäpalstat Multialla, Keuruulla ja Jyväskylässä. Lisäksi toimin sisarusteni kanssa yhdessä omistamamme yhteismetsän toimitsijana.

Arvostan ylisukupolvista perhemetsänomistajuutta ja pyrin toimimaan metsänomistajan päätösvallan puolesta omista metsistään. Metsät ovat meille elinkeino, mutta myös virkistyksen lähde. Sienet, marjat ja riista ovat perheellemme merkittävä osa metsästä tulevia arvoja. Meillä on myös oma yksityinen Metso-suojelualue.

Metsävaltuuskunnan asettama strateginen tavoite vuoteen 2030 mennessä on, että maassa olisi noin maakuntien kokoiset metsänhoitoyhdistykset. Siinä on tavoitetta seuraavalle valtuustokaudelle. Tärkeää on, että metsänhoitoyhdistys pystyy kehittämään kullekin metsänomistajalle hänen tarpeidensa mukaisen palvelu- ja edunvalvontakonseptin. Joku tarvitsee avaimet käteen -palveluita ja jollekin toiselle riittää jäsenyyteen liittyvät edunvalvontapalvelut. Motto pitää olla: Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä on kaikille  metsänomistajille lisäarvoa.

Metsän omistajan tärkein työkalu hyvä suunnittelu ja raivaussaha!

Metsää tulee hoitaa ja kasvattaa taloudellisesti ja tehokkaasti. Raivaussaha on tärkein työkalu. Taimikot tulee hoitaa kuntoon ajallaan.  Harvennushakkuu suoritetaan optimaalisesti kasvupohjaa mukaan. Metsän lannoitus on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä.

Tule katsomaan ja kiinnostumaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti hoidettua metsää, puh. 0400-796731 Hannu Varvikko.

Ammattimetsuri, Tehdaspuu UPM ennen eläköitymistä

Olen Tapio Viinikka, 65 v, Keuruulla metsää omistava eläköitynyt metsätalousinsinööri ja metsätalousyrittäjä. Työurani olen tehnyt yksityismetsätalouden palveluksessa, metsänhoitoyhdistyksissä Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla lähes 30 v. Lisäksi työuran viimeiset 7 vuotta olin toimitusjohtajana Family Timber Finland Oy :ssä, joka on 6 eteläisen metsänhoitoyhdistyksen omistama kotimaan ja vientikauppaa harjoittava puukauppayhtiö.

Metsänomistukseen ja metsätalouden kannattavaan harjoittamiseen kohdistuu jatkuvalla syötöllä lisääntyvää painetta, jota media lisäksi yksipuolisesti uutisoi. Erityistä huolta pitääkin jatkossa kantaa metsänomistajan oikeusturvasta EU:n ja kotimaan politiikan ristitulessa. Siinä tehtävässä metsänhoitoyhdistyksen rooli metsänomistajan edunvalvojana entisestään korostuu.

Olen 34-vuotias maa- ja metsätalousyrittäjä, metsätalousinsinööri (AMK) sekä ammatillinen opettaja. Lisäksi täydennän osaamistani monitavoitteisen metsänhoidon yamk-opinnoissa.

Olen metsänomistajana aktiivinen toimija, joka pyrkii näkemään erilaiset mahdollisuudet omissa metsissään sekä kehittämään samalla omaa osaamistaan. Arvostan metsässä sitä, että minulla on oikeus hallinnoida omia metsiä parhaalla mahdollisella ja kestävällä tavalla. Metsä antaa minulle ensisijaisesti taloudellista turvaa, mutta myös virkitysarvoja.

Metsänhoitoyhdistys on vuonna 2029 paikallisesti sekä maakuntatasolla merkittävä metsänomistajien tavoitteiden ja oikeuksien puolesta toimiva tekijä. Oli kyseessä luonnonhoito- ja monimuotoisuuden lisääminen, omistamiseen liittyvät asiat tai puukauppa. Metsänhoitoyhdistykset ovat jatkossakin ainoa toimija jonka sisältöön ja palveluun metsänomistajat voivat vaikuttaa tai turvautua.

Olen muutaman vuoden verran ollut metsätilan omistajana lapsuuteni maisemissa koti paikallani Saarijärvellä. Olen kahden peruskouluikäisen tytön äiti.

Lasten kanssa yhdessä teemme metsäretkiä, keräämme marjoja ja sieniä. Tutkimme puiden ja kasvustojen kasvamista ja opimme kaikki yhdessä lisää metsästä. Ajatuksena vaaliehdokkuudessa saada lisää arvokasta tietoa tulevaisuuden metsänhoidosta ja metsätaloudesta. Sekä olla mukana jakamassa myös omaa kokemusta metsätalouden hoidosta ja sukupolvenvaihdosta.

Olen syntynyt Keiteleellä 1953, yhdeksän sisarusjoukon kolmanneksi nuorempana. Lapsuuteni ja nuoruuteni vietin kotitilan maatilan töissä, ansiotyön lisäksi.

1981 muutin Äänekoskelle, avioiduin vaimoni Marjan kanssa. Perheeseen kuuluu kaksi lasta ja viisi lastenlasta.

Äänekoskella toimittiin yrittäjinä vuoteen 2008 saakka, jolloin yritys myytiin.

Ensimmäinen metsätila ostettiin 2011, ja toinen 2014 Äänekosken Konginkankaalta yhteensä 84 ha. Aluksi metsä oli meille sijoituskohde. Aika nopeasti siitä tuli metsänhoitoharrastus ja oman kuntoilun kohde, lähinnä nuoren metsän hoito raivaussahalla. Metsä on minulle myös henkinen kuntosali, samoilen ja sienestä mielelläni omassa metsässä.

Metsänhoitoyhdistys on mielestäni puolueeton asiantuntiayhdistys. Kehittämistä riittää, esim. kansallisella ja EU-tasolla, metsänomistajan näkemykset jää vähäksi, olipa kysymyksessä ennaltamisen, luontoarvojen ja jatkuva kasvun käsittelyä eri foorumeissa ja tiedotusvälineissä. Haluaisin myös takaisin ns.panttirahan varhaisperkaustyöhön. Olen laittanut merkille, kun metsätila siirtyy perinnön kautta uudelle sukupolvelle, joka asuu kaukana kohteesta, eikä heillä ole aina kiinnostusta, eikä aikaa metsän hoitoon, jää metsä hoitamatta. Panttiraha voisi olla vaikka kolme vuotta, joka kattaisi avustuksen kanssa perkaustyön.

Olen 57-vuotias metsänomistaja, joka on kotoisin Keuruulta, jossa metsät sijaitsevat. Olen opiskelut metsäalan ammattitutkinnon muutama vuosi sitten SAMiEDU:ssa. Tällä hetkellä suoritan hallitusammattilaisen koulutusta siviilityön ohessa. Päätoimisesti työskentelen eläkevakuutusyhtiössä järjestelmäpäällikkönä. Itselläni on pitkä kokemus erilaisten järjestöjen ja yritysten hallinnosta hallitus ja edustajisto(valtuusto)tasolta. Luonnossa olen liikkunut kymmeniä vuosi erilaisissa kartoitus- ja laskentatehtävissä, lintujen rengastajana sekä luonnossa vaeltaen. Tätä kautta olen nähnyt Suomen metsien tilan niin Keski-Suomessa kuin muuallakin maassa.

Itse olen kiinnostunut metsien hoidosta, jossa otetaan huomioon metsänomistajan tarpeet sekä metsän monimuotoisuus. Hyvinvoiva ja monipuolinen metsä antaa omistajalleen tuloja sekä takaa luonnon hyvän tasapainon, jossa huomioidaan mm. vesistöjen tila, tärkeät luontokohteet sekä luonnonsuojelussa mainitut luontotyypit sekä saadaan virkistyskäyttöä. Metsiin tarvitaan lisää eri-ikäisiä lahopuita monelle eliölajille sekä tiheikköjä riistalle, jotta metsän ekosysteemi toimii suunnitellusti. Minun mielestäni edelleenkään ei huomioida luonnon monimuotoisuutta riittävällä tasolla Mhy Keski-Suomen toiminnassa. Lisäksi yksi iso kysymys on tuulivoimapuistot ja niiden aiheuttamat hyödyt ja haitat metsänomistajille, johon on löydettävä rakentava keskustelu yhteys metsänomistajien ja eri toimijoiden kesken. Näitä epäkohtia haluaisin olla korjaamassa valtuustossa.

Tehdään yhdessä Keski-Suomen metsistä monimuotoisia ja hyvinvoivia!

Olen yrittäjä/eläkeläinen Saarijärveltä. Elämäntyöni tehnyt yrittäjänä nyt yli 44 vuotta. Suurimman osan yrittäjätoiminnasta olen tehnyt Vakuutusyhtiöiden Tapiolan ja sittemmin Lähitapiolan palveluksessa 28 vuotta. Sitä kautta metsien vakuuttamista pidän erittäin tärkeänä. Monenlaista vahinkoa voi metsään kohdistua ja siksi se on hyvä vakuuttaa.

Olen pienmetsänomistaja ja arvostan metsän hyvää hoitoa ja hyvin hoidetussa metsässä on mukava liikkua. Metsästää, marjastaa, ulkoilla.

Mhy:n tulevaisuudessa toivottavasti omat metsäalan yhteyshenkilöt säilyy jatkossakin. Vaikkakin digitaaliset palvelut lisääntyvät.

Metsän omistajilta vaaditaan nykyään kaikenlaista esim. metsiensuojelua, ennallistamista ym EU:n taholta. Tässä tarvitaan mhy:ltä jämäkkää otetta valtakunnan päättäjiin päin ettei kaikkea EU:n esityksiä tule jatkossa hyväksyä. Siksi haluaisin tuoda myös omia näkemyksiäni mhy:n edustajistoon.

Metsänhoidossa ei ole lyhyen aikavälin ratkaisuja, eikä pikavoittoja, vaan kaikki siirtyy aina vuosikymmenien päähän. Siksi omaa metsää on hoidettava ajatuksella, että se on jälkipolvia varten – niin minäkin teen!

Kun liikkuu toisten metsissä on niitä kunnioitettava kuten omiaan. Näin toimimalla meillä säilyy omaisuus, suomalainen maisema, sekä identiteetti ja kaikille vapaa mahdollisuus nauttia metsistä.

Olen 57-vuotias maatalousyrittäjä Haapamäeltä. Haapamäentalo marjatilalla harjoitetaan marjanviljelyn (herukka, mansikka, vadelma) lisäksi mehiläistarhausta ja metsätaloutta.

Metsänhoidon lisäksi olen innokas metsästäjä ja liikkuminen harmaa pystykorvan kanssa metsässä onkin syksyn kohokohtia. Myös sieniretket makkaroineen ja nokipannukahveineen piristää päivää.

Olen toiminut Haapamäen yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajana sen perustamisesta asti.  Tämä onkin antanut aivan uutta perspektiiviä metsän omistamiseen ja siihen liittyvään suunnitelmallisuuteen. Kehotankin kaikkia metsänomistajia miettimään myös yhteismetsää vaihtoehtona metsän omistamiseen.

Metsänhoitoyhdistyksen pitää nyt ja tulevaisuudessa toimia metsänomistajan etuja valvoen ja niin, että jokainen jäsen tuntee saavansa jäsenmaksulle katetta.

Metsä merkitsee minulle virkistystä, rentoutumista, patikointia, sieni- ja marjaretkiä. Metsä tarkoittaa myös taloudellista turvaa ja omaisuutta, josta pitää pitää huolta ja jota pitää hoitaa. Metsänhoidon toimenpiteissä ohjenuorani on oikea-aikaisuus ja metsän ehdoilla toimiminen, metsän ja myös luonnon tulee voida hyvin. Istutus ja raivaus sujuvat itseltäni, osan palveluista ostan Metsänhoitoyhdistykseltä tai muilta toimijoilta.

Kymmenen vuotta metsänomistajana on lisännyt kiinnostusta metsän hoitamista ja metsätaloutta kohtaan. Metsänomistajille suunnattu metsätalousyrittäjän tutkinto on loppusuoralla. Opinnot ovat antaneet tietopohjaa ja varmuutta omaan toimintaan. Vaikuttamisesta minulla on pitkä kokemus kunnallisessa päätöksenteossa, tämä yhdistettynä tuoreisiin opintoihin antaa hyvän pohjan työskentelyyn myös Metsänhoitoyhdistyksen luottamustehtävissä.

Metsäni sijaitsevat Keuruulla ja Petäjävedellä.

Olen 51-vuotias karjamies Saarijärven Kalmarin kylästä. Tilalla tuotetaan vastuullisesti maitoa, lihaa, pelto- ja metsätalouden tuotteita. Olen vetäjänä Länsi-Kalmarin metsänyhteismyyntitoiminnassa. Perheeseen kuuluu eläinlääkärivaimo ja kaksi teini-ikäistä poikaa. Koulutukseltani olen agrologi ja MMM-agronomi.

Arvostan metsien monipuolista käyttöä niin puuntuotannossa kuin harrastuskäytössä. Metsien käyttö puun ja muiden raaka-aineitten tuottamiseen ympäristönäkökohdat huomioiden on parasta ympäristönsuojelua. Metsätalous on meille arvokas luonnonvara, josta tulee jatkuvasti uusia innovaatioita ja tuotteita.

Mhy Keski-Suomen valtuustossa olen ollut 2 kautta ja hallituksessa yhden kauden. Mhy on metsänomistajan kumppani, joka auttaa metsänomistajaa metsänhoidon eri tehtävissä. Edunvalvontatyössä pyrin kehittämään mhy:tä  jotta se on valmis tuleviin haasteisiin metsänomistajia asiakaslähtöisesti palvelevana organisaationa. ”Pitää katsoa kauaksi jotta voi nähdä lähelle”. Tämä on ollut mottonani yritystoiminnassani ja edunvalvontatyössä.

Voit vilkaista kommenttejani & tekemisiäni seuraavista lähteistä:

MHY Keski-Suomen asiakaslehti 2/ 2023
https://view.taiqa.com/kspaino/metsanomistajat22023#/page=18

Puukauppaa yhteispelillä.  Maaseudun Tulevaisuus Metsäliite nro 8/2024
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/52905f17-4127-4078-b81d-e54cd3085a43

Kalmarin puun yhteismyyntialueesta juttua.

 

MTK-säätiön vedenvaalijakisa kunniamaininta
https://keski-suomi.mtk.fi/-/koivurinteen-tilalla-harjoitetaan-maataloutta-vett%C3%A4-vaalien

Sampo-lehti haastattelu nro 42  17.10. 2024
https://www.sampolehti.fi/paikalliset/7986803

Olen saarijärveläinen maanmittausinsinööri sekä maa- ja metsätalousyrittäjä. Työssäni ja vapaa-ajalla touhuan metsien parissa, sillä metsät ovat lähellä sydäntäni. Tykkään tehdä metsätöitä omassa metsässä, koska samalla tiedän metsäni tilanteen, näen oman työni jäljen, metsää tulee hoidettua ja saan myös hyötyliikuntaa.

Suomen metsät tarjoavat monenlaista hyvinvointia sekä tukea ja turvaa, sillä metsillä on merkitystä sekä taloudellisesti että ympäristöllisen hyvinvoinnin tuottajana.

Mielestäni metsänhoitoyhdistyksiä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa, koska metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajan puolella ja hoitavat metsänomistajan edunvalvontaa. Metsänhoitoyhdistyksen tulee tulevaisuudessa tarjota metsänomistajalle monipuolisia metsäpalveluita hänen metsänsä tarpeidensa mukaisesti. Metsänomistaja itse päättää oman metsänsä käytöstä, mutta metsänhoitoyhdistystä tarvitaan palveluntuottajana sekä neuvontapalveluja antavana toimijana. Haluan olla mukana metsänhoitoyhdistyksen hallinnossa ja kehittämässä yhdistystä metsänomistajia varten!

Olen ollut mhy:n valtuustossa kymmeniä vuosia. Luotan mhy:n työntekijöihin, he ovat ammattitaitoisia ja osaavat metsänhoidosta kaiken mahdollisen. Olen heidän kanssaan yhdessä hoitanut metsiäsi ja ne ovat kunnossa. Haluaisin olla vieläkin valtuuston jäsen.
Nuorempana olen ollut kymmeniä vuosia metsurina ja siitä sain hyvät opit metsänhoitoon.

Olen 50-vuotias monitavoitteinen metsänomistaja Petäjävedeltä. Viljelen ja varjelen vuorostani sukumme metsiä sekä ekologiset, sosiaalis-kulttuuriset että taloudelliset näkökohdat huomioiden ja asun täällä omien metsieni keskellä. Periaatteitamme on huomioida metsän monimuotoisuus ja luontoarvot sekä samalla varmistaa metsien kasvu ja tuotto aina kulloistenkin voimassa olevien hyvän metsänhoidon käytänteiden mukaisesti. Esimerkiksi pidennetty kiertoaika, riistatiheiköt ja oma luonnonsuojelualue kuuluvat valikoimiin, ja metsien uudistamisessa on kokeilussa myös muutamia jatkuvan kasvatuksen tyyppisiä metsiä perinteisemmän talousmetsänhoidon ohessa. Oman metsän puista rakennettu talomme lämpiää oman metsän hakkeella ja klapilla ja luonnossa liikkuminen, sienestys sekä marjastus kuuluvat harrastuksiini.

Peruskoulutukseltani olen ekologi ja ympäristönhoitaja Jyväskylän yliopistosta sekä agrologi AMK Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Tarvaalan agrologeja siis. Olen suorittanut myös pedagogisen pätevyyden ammatillisessa opettajakorkeakoulussa, ja työskentelen biotalouden tutkimuksen ja kehittämisen lehtorina Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa Saarijärvellä. Opetan tuleville agrologeille (amk) sekä ylemmän korkeakoulututkintomme Agrologi yamk, Biotalouden kehittämisen opiskelijoille biotalouden perusopintoja, luonnontieteitä, tutkimus- ja kehittämisopintoja, bioenergia-opintoja sekä ekologista näkökulmaa. Metsäasiat kuuluvat olennaisena osana myös agrologien laajaan osaamisprofiiliin, ja omalta osaltani voin myös tässä toimessani edistää hyvän metsänomistamisen osaamisen kehittymistä. Muiden opettaminen on tutkitusti tehokkain keino oppia myös itse uutta.

Mhy:n valtuustossa olen vaikuttanut nyt kaksi kautta, ja mielelläni asetuin ehdolle myös uudelle kaudelle. Minut valittiin myös Keski-Suomen toiseksi edustajaksi MTK:n metsävaltuuskuntaan kuluvalle toimikaudelle. Metsä on niin mielenkiintoinen ja monitahoinen elementti, että sen toiminnasta ja hyödyntämisestä riittää opittavaa sekä työsarkaa myös tulevina vuosina. Ilmastonmuutos, EU:n metsäpolitiikka sekä yleinen myllerrys maailman asioissa tuovat muutoksia ja uusia tuulia toimintakentälle. Tavoitteenani on edistää itsenäisten ja osaavien metsänomistajien oikeutta säilyttää päätäntävalta omista metsäasioistaan sekä saada tutkittua ja luotettavaa tietoa päätöstensä tueksi. Näen mhy:n tulevaisuudessa kotoisana ja vakaana metsänomistajan kumppanina, jonka räystäiden suojiin metsänomistajien on hyvä kokoontua.

Olen Kannonkoskella asuva konemyyjä ja maa- ja metsätalousyrittäjä. Työni maaseudulla antaa vahvaa näkemystä metsänhoidon ja edunvalvonnan suunnasta. Metsänhoitoyhdistyksen tulee palvella niin etämetsänomistajaa metsänhoitotöiden ja hakkuiden toteutuksesta ja valvonnasta aina lähellä asuvaan omatoimimetsänomistajaan. Kaikki nämä huomioimalla voidaan toteuttaa kestävää metsäedunvalvontaa koko metsänomistajaporukalle.

Työskentelin ilmavoimissa melkein 40 vuotta erilaisissa hankepäällikön tehtävissä, mm. Hornet ja uuden hävittäjän hankinta. Samalla päivätyön ohessa olen viljellyt Ilmolahdella sijaitsevaa maa- ja metsätalouteen keskittyvää sukutilaamme.

Nyt olen ollut pari vuotta eläkkeellä ja touhuillut monenlaisissa kylän yhteisissä asioissa, rakentanut mm. kylän yhteistä venevalkamaa sekä lintukosteikkoa. Omistan metsää Viitasaarella sekä itse että sisareni kanssa maatalousyhtymän kautta.

Metsä ja luonto ovat minulle tärkeitä. Metsien hyvä hoito ja niistä huolehtiminen on tulevaisuuden kannalta tärkeää, koska ilmastonmuutos on yksi merkittävä tekijä ja uhka myös metsien kasvulle ja hyvinvoinnille. Myös metsien hiilinielukeskustelu kaipaa faktoihin perustuvaa tutkittua tietoa, joka ei muutu esittäjän mukaan. Metsänhoitoyhdistys on yksi tärkeä tiedon tuottaja ja sen merkitys metsänomistajille on tärkeä.

Olen 49-vuotias mies Saarijärveltä ja asun avoliitossa. Ammatiltani olen hitsaaja. Metsänomistajana olen ollut noin 25 vuotta. Metsäasiat ovat kiinnostaneet minua aina. Metsätöihin minut opetti setäni heti ammattikoulusta päästyäni. Metsäasiat rupesivat kiinnostamaan vielä enemmän, kun hankin omaa metsää.

Olen ollut Keski-Suomen metsäneuvostonjäsen kolme kautta. Mhy:n valtuustossa olen ollut myös kolme kautta. Minulle mhy-työssä on ollut tärkeää kaikkien metsänomistajien etujen puolustaminen. Niin isot kuin pienet metsätilat pitää olla samalla viivalla. Itse olen aina pitänyt metsänomistajien puolta tasapuolisesti. Mottoni on: jokainen metsänomistaja on tärkeä ja yhteisössä on voimaa.

Olen 83-vuotias eläkkeellä oleva metsätyönjohtaja. Omistan kaksi pientä metsäpalstaa Jämsän Koskenpäällä. Kotitilani olen luovuttanut lapsillemme. Perheeseeni kuuluvat vaimo, tyttö ja poika perheineen.

Lapsuuteni olen elänyt maalla ja tehnyt metsätöitä 14-vuotiaasta lähtien, pääasiassa puunajoa hevosella.

Puolen vuoden metsätalouskurssin kävin Saarijärvellä ja metsätyönjohtajakoulun Rajamäellä 1970-1971, Ahlmanin maanmieskoulu 1964.

Koko työurani olin Metsäliiton palveluksessa 1971-1999. Aluksi Saarijärvellä, sitten Kannonkoskelle ja sieltä muutin perheeni vuoksi Kokkolaan.

Aluksi toimin korjuutyönjohtajana Kälviällä ja Ullavassa. Myöhemmin tehtäviini kuului myös puun osto ja kuljetusten hoito useamman kunnan alueella.

Metsänhoitoyhdistys on tullut tutuksi 60-luvun muun muassa kulotuksissa ja leimausryhmässä.

Harrastukseni liittyvät myös metsään, polttopuiden teko, puunajo, metsästys, marjastus ja luonnossa liikkuminen. Metsästysharrastus on jatkunut 60-luvulta lähtien, lähinnä hirven metsästys. Harrastuksistani johtuen terveydentilani on erinomainen.

Tavoitteeni valtuustokaudella olisi aloittaa tehokas metsätilojen rajojen merkitseminen ja aukaisu maastoon. Suorittavana ryhmänä olisivat metsänomistajat, metsänhoitoyhdistykset, puunostajat ja paikalliset metsästysseurat. Palvelusta olisi hyötyä kaikille osapuolille. Metsästysseurojen puolelta työ olisi talkootyötä ja samalla korvausta metsästysoikeudesta.  Olisin organisoimassa työn aloitusta ja valtuuston jäsenenä voisin vaikuttaa siihen.

Metsänhoitoyhdistysten palvelutoiminta on merkittävää erityisesti pienten metsänomistajien kannalta. Suurten tilojen on helpompaa asioida suoraan yhtiöiden ja kanssa, mutta niidenkin etu on kilpailuttaa myynnit metsänhoitoyhdistyksillä.

Olen 58-vuotias maa- ja metsätalousyrittäjä. Viljelemme yhdessä puolisoni kanssa kotitilojamme Multialla ja Petäjävedellä. Tilojen pelloilla viljelemme herukkaa ja kuminaa. Metsätalous on myös erittäin merkittävä osa tilojamme. Koulutukseltani olen agrologi. Mhy Keski-Suomen hallituksessa olen ollut 12 vuotta ja toimin tällä hetkellä hallituksen puheenjohtajana. Minulla on myös kokemusta pankki- ja kunnallishallinnosta.

Metsänhoitoyhdistystoiminnassa näen oleellisena laajan edunvalvontamme. Valvomme metsänomistajan etuja paikallisesti, maakunnissa, Helsingissä ja Brysselissä. Olemme pystyneet kehittämään palveluitamme sähköisissä kanavissa ja paikalliset palvelut ovat saatavissa kattavasti koko toimialueellamme. Toiminnan edelleen kehittäminen vaatii hyvässä kunnossa olevaa taloutta.

Pohdin mhy-vaalien ehdokkuuttani parisen kuukautta sitten. Koska metsäasiat ovat vaikuttamistyössäni ykkössijalla ja nimenomaan metsänomistajan näkökulmasta, halusin olla asioissa mukana myös jälleen valtuustoehdokkaan roolissa. En voi jäädä seuraamaan sivusta, kun metsäalaa ja metsänomistajia käsitellään julkisuudessa varsin tosiasioille vierailla tavoilla. Julkisessa keskustelussa ja medioissa unohdetaan se tosiasia, että ”Suomi elää puusta.” Metsäasioissa tuntuvat olevan eniten äänessä ne, jotka ovat eniten vieraantuneet metsästä ja myös kansantaloutemme perusasioista.

Väitän, että suomalaiset yksityismetsät ovat maailman parhaimmissa käsissä, kun ne ovat yksityisten metsänomistajien vastuullisessa omistuksessa ja käytössä. Suomessa metsänomistajilla on vapaus omiin metsänkäsittelytoimiin haluamillaan tavoilla, kunhan metsän uudistamisesta aukko- tai muun hakkuun jälkeen pidetään huolta.

Medioitten keskuudessa näen suurta metsäalan tuntemuksen puutetta. Samoin mediat ja yleinen keskustelu unohtavat, että metsät omistajilleen monin tavoin aina tunnetta myöten tärkeää talousomaisuutta.

Koen viime aikaisessa keskustelussa suureksi ongelmaksi, että kilpaa puhutaan ennallistamisesta, mutta ei lainkaan haluta puhua suojeluun menevän metsän puuston ja sen tulevan kasvun korvaamisesta metsänomistajille. Siksi haluan nostaa asian näyttävästikin esille.

Mottoni asiassa on yksiselitteisesti: ”Metsänomistajille täysi korvaus suojelualueen puustosta ja sen kasvusta korotettuna”.

Ihmettelen suuresti innostusta keskustella jokien ja purojen rantojen ja monien muidenkin metsäalueiden pakkosuojelusta. Kukaan ei kuitenkaan näe tai edes haluakaan nähdä, että pakkosuojelu ”rakentaa toisten tonteille”. Jokien ja purojen rannat ovat talouskäytössä olevaa yksityisomaisuutta.

Kyse erityisesti Keski-Suomessa on pääosin hyvistä rantametsistä, joissa puut saavat vettä ja valoa. Jokien ja purojen rantametsissä on paljon järeitä tukkipuita, ne eivät suinkaan ole mitään pajua kasvavia jättömaita, vaan talousmetsiä komeimmillaan parhaimmassa kasvussaan. Jos tilan läpi virtaa pari kolme puroa ja joki, voivat miltei kaikki tilan metsät olla suojelu-uhan alaisia!

Siksi vaadin pakkosuojeluun menevistä metsistä puuston täyttä korvausta suojelun alkaessa ja sen jälkeen puuston vuosittaisen kasvun mukaisesti metsänomistajille. Puuston arvo saadaan hyvin helposti metsätaloussuunnitelmista ja sen mukaan tulee korvaus maksaa vuoden kuluessa suojelun alkuhetkestä.

Puuston vuosittainen kasvu ilmenee myös metsätaloussuunnitelmista ja voidaan tähän perustuen kalenterivuosittain maksaa metsänomistajalle eri kaupallisten puutavaralajien, mukaan lukien energiapuutkin, hintojen mukaan.

Mielestäni tämä puuston vuosittaisen kasvun korvaus kuten koko puuston arvon korvaus suojelun alkaessa tulee maksaa 25 prosentilla korotettuna, kuten maan hallitus tulee esittämään maan lunastuksissakin tapahtuvaksi. Perustelu korotetuille korvauksille on se, että pakkosuojelu estää metsänomistajan mahdollisuuksia ja oikeuksia käyttää omaisuuttaan haluamillaan tavoilla.

Pidän tässä esittämääni korvausmenettelyä ainoana oikeana omaisuuden suojana elinkeinotoiminnan estymisen vuoksi Euroopan Unionin äänestyspäätöksellä ratkaiseman pakkosuojelun korvaamiseksi oikeusvaltiossa menetyksestä kärsiviä kohtaan.

Metsämaan omistus säilyisi edelleen metsänomistajalla ja näin vältyttäisiin tilojen pirstomisilta ja tilarakenteeseen puuttumisilta. Kun suojelu on Euroopan Unionissa äänestyspäätöksellä nähty tärkeäksi, on siten EU:n päätöksestä johtuvaa, että suojelun menetyksistä tulee maksaa täysi korvaus korotettuna metsänomistajille ja mieluiten edelleen verovapaasti, koska metsänomistaja menettää pakkosuojelussa mahdollisuuden vaikuttaa omaisuutensa käyttöön ja sen ajankohtaan.

Haluan maan hallituksen valmistelevan hallituksen esityksen asiassa edellä esittämieni periaatteiden mukaan. Annan nämä ajatukseni ilmaiseksi käyttöön ja tarvittaessa olen valmis työstämään hallituksen esitystä tai kansanedustajan lakialoitetta asiassa.

Pidän myös nykyistä puun myyntiveroa liian korkeana, koska se kuuluu pääomatuloverotuksen piiriin. Metsätalous jo lähtökohtaisesti poikkeaa täysin esimerkiksi osake- ja pörssituloista, joissa eletään hektisesti viikoittaisissa kuvioissa. Metsätalouden kvartaali on kuitenkin neljännesvuosisata ja metsätalous on ylisukupolvista toimintaa jo perusolemukseltaan.

Siksi haluan puolitettavan puun myyntiveron nykyisistä korkeista veroprosenteista, mitkä 30 % ja 34 % ovat huomattavastikin korkeampia kuin monien metsänomistajien tuloveroprosentit. Puolitettuina veroprosentit puun myynneistä olisivat 15 % ja 17 %. Näin olikin käytäntö viitisentoista vuotta sitten Vanhasen hallituksen aikana. Mutta poliittinen ratkaisu johti lain väliaikaiseksi ja osin siitäkin puolitettuna ja lain väliaikaisuus tuotti omat väitetyt ongelmansa.

Vaikka tuolloin maassamme oli taloudellinen taantuma, en tiedä ainuttakaan sahaa tai muutakaan puunjalostuslaitosta, mikä olisi joutunut lopettamaan ainakaan puupulan vuoksi. Eri verojen saajatkin saivat enemmän verotuloja, koska matalampi puun myyntivero edisti monia toimintoja metsissä ja maaseudulla ja niistä laskelmien mukaan kertyi enemmän verojen saajille tuloja, kun korkea puunmyyntivero ei ollut puukauppojen esteenä. Nyt korkea puun myyntivero estää ajallaan tehtäviä metsien hoito- ja uudistushakkuita.

Haluan metsänomistajana myös oman metsänhoitoyhdistykseni kautta vaikuttaa metsää koskeviin poliittisiin ratkaisuihin yksityismetsänomistajien etujen puolustajana. Kun Suomen yksityismetsät voivat ja kasvavat hyvin silloin luontokin voi hyvin ja kansantulommekin kasvaa koko Suomen parhaaksi. Siksi haluan vaikuttaa asioissa.

Olen maa- ja metsätalousyrittäjä Saarijärven Lannevedeltä. Kasvinviljely ja metsätalous työllistävät mieheni ja minut sukutilallamme. Perheessämme on kolme aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi.  Metsänomistajana minulle on tärkeää hoitaa metsiämme taloudellisesti ja kestävästi. Haluamme jättää metsät kasvuisina ja hyvin hoidettuina seuraavalle sukupolvelle. Teemme istutus-, hoito- ja raivaustyöt itse ja hakkuut jätämme ammattilaisten hoitoon. Huolehdimme myös monimuotoisuudesta metsissämme. Olen myös metsän virkistyskäyttäjä vaeltaen, sienestäen, marjastaen ja luonnonyrttejä keräten. Olen pitkään saanut toimia mhy:n luottamustehtävässä ja valmis antamaan panokseni uudessakin valtuustossa.

Luottamustehtävässä haluan puolustaa suomalaista perhemetsätaloutta. Päätöksenteko pitää pysyä kansallisissa käsissä. Metsänhoitoyhdistyksen toiminnan pitää tuottaa lisäarvoa metsänomistajalle. Metsänomistajan oikeuksien puolustaminen ja tuen antaminen kuuluvat tehtäviin. Edunvalvonta puunjuurelta Brysseliin on entistäkin tärkeämpää, jotta metsänomistajat saavat itse päättää omien metsiensä käytöstä. Metsänhoitoyhdistyksen pitää pystyä muuttumaan ajassa ja uudistumaan tarpeen mukaan, mutta edunvalvonta täytyy pysyä tärkeimpänä.

Olen 57-vuotias maa- ja metsätalousyrittäjä. Koulutukseltani olen MMM, metsänhoitaja. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta. Harrastukseni liittyvät pitkälti liikuntaan (lentopallo ja pyöräily) ja musiikkiin (mieskuoro, bändi, kitaran ja saksofonin soitto). Metsäisiä harrastuksiani ovat metsästys, sienestys ja marjastus. Metsässä liikun mielelläni raivaussahan kanssa. Myös pottiputki on vuosien mittaan tullut tutuksi.

Metsän omistuksessa yli sukupolvinen ajattelu on minulle tärkeää. Arvostan metsässä monipuolisia mahdollisuuksia työskennellä ja harrastaa sekä taloudellista tulosta luontoarvoja unohtamatta. Metsä antaa minulle tulojen lisäksi virkistystä ja elämyksiä. Paikan rauhoittua. Tunteen, että olemme osa luontoa.

Haluan että Mhy Keski-Suomi vahvistaa edelleen asemaansa johtavana palveluntarjoajana alueella. Erittäin tärkeää on myös vahva metsänomistajien edunvalvonta sekä alueellisesti että valtakunnan tasolla. Mhy:n tulee jatkossakin pysyä kehityksen kärjessä ja pystyä tarjoamaan eri tyyppisille metsänomistajille monipuolisia palveluita.